Pietarin ensimäinen kirje

1. Samoin vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset, jotta jos jotkut eivät tottele sanaa, heidät vaimojen vaelluksen kautta sanoittakin voitettaisiin, {"Heidät...voitettaisiin" = he kääntyisivät.} 2. kun tarkkaavat puhdasta vaellustanne pelossa. 3. Älköön kaunistus olko ulkonaista: hiusten palmikointia ja kultien ympärille ripustamista ja vaatteisiin pukeutumista, {"Vaatteet" saattavat tarkoittaa jotakin erikoista, meille tuntematonta vaatetusta.} 4. vaan salassa oleva sydämen ihminen hiljaisen ja sävyisän hengen turmeltumattomuudessa; tämä on Jumalan silmissä kallis. 5. Sillä näin myös muinoin pyhät vaimot, jotka panivat toivonsa Jumalaan, kaunistivat itsensä alamaisina omille miehilleen. 6. Niin Saara oli kuuliainen Aaprahamille, kutsuen häntä herraksi; ja hänen lapsikseen olette tulleet, kun teette hyvää ettekä pelkää mitään. 7. Samoin miehet, eläkää ymmärtäväisesti yhdessä vaimon kanssa niin kuin heikomman astian kanssa, osoittaen kunnioitusta, koska olette elämän armon kanssaperillisiä - jotteivät rukouksenne estyisi. {Astia. Ks. alaviittaa 1 Tess. 4:4.} 8. Lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljesrakkaita, armahtavaisia, nöyriä. 9. Älkää kostako pahaa pahalla eikä herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa, sillä siihen olette kutsutut, jotta siunauksen perisitte. 10. Sillä "joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, varjelkoon kielen pahasta ja huulen vilppiä puhumasta, 11. kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja tavoitelkoon sitä. 12. Sillä Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja korvansa heidän rukouksiansa, mutta Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan." 13. Kuka on se, joka teitä vahingoittaa, jos kiivailette hyvän puolesta. 14. Mutta vaikka kärsisittekin vanhurskauden tähden, olette onnellisia. "Älkää kuitenkaan pelätkö heidän pelkoansa älkääkä hämmentykö", 15. vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy toivonne perustelua, kuitenkin sävyisästi ja kunnioittaen, 16. pitäen hyvän omantunnon, jotta ne, jotka parjaavat hyvää vaellustanne Kristuksessa, joutuisivat häpeään siinä, missä panettelevat teitä. 17. Parempi on näet hyvää tehden kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin pahaa tehden. 18. Sillä Kristuskin kuoli kerran syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johtaakseen teidät Jumalan tykö - Hän, lihassa kuoletettu, mutta tehty eläväksi Hengessä, {"Kerran", ts. kertakaikkiaan, ratkaisevasti. Kristuksen kuolemalla on iankaikkinen merkitys, sitä ei tarvitse uusia.} 19. jossa myös meni ja julisti vankilassa oleville hengille, {Tämä on UT:n vaikeimmin ymmärrettäviä kohtia. Kirjoittaja viittaa lyhyesti asioihin, jotka kirjeen saajille ovat varmasti olleet tuttuja, mutta joita ei nykyisin enää tunneta. "Hengessä" tarkoittanee Jeesuksen kuoleman ja nousemuksen välistä tilaa. "Vankilassa oleville hengille." Erään tulkinnan mukaan tällä tarkoitetaan langenneita enkeleitä, toisen selityksen mukaan ennen vedenpaisumusta eläneitä ihmisiä. Nämä viimeksimainitut olisivat olleet ennen Kristusta eläneen ihmiskunnan edustajia, ja Kristus olisi julistanut heille sanomaa tuonelassa. Kolmannen tulkinnan mukaan tässä on kysymys molemmista ryhmistä.} 20. jotka muinoin olivat tottelemattomia, kun Jumala pitkämielisesti vartoi Nooan päivinä arkkia valmistettaessa, jossa vain muutama, se on kahdeksan sielua pelastui veden kautta. 21. Tämä kuva autuuttaa nyt myös teidät kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalaa kohtaan - Jeesuksen Kristuksen nousemuksen kautta, {Vedenpaisumus oli kasteen esikuva (vrt. alaviittaa 1 Kor. 10:6). Nooa ja hänen perheensä oli Kristuksen seurakunnan esikuva.} 22. Hänen, joka taivaaseen mentyään on Jumalan oikealla, ja Hänen allensa ovat enkelit ja vallat ja voimat alistetut.