Paavalin ensimäinen kirje Timoteukselle

1. Paavali, Kristuksen Jeesuksen apostoli, Jumalan, vapahtajamme, ja Jeesuksen Kristuksen, toivomme, käskystä, 2. Timoteukselle, oikealle pojalle uskossa. Armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalaltamme ja Kristukselta Jeesukselta Herraltamme. 3. Niin kuin Makedoniaan lähtiessäni kehoitin sinua jäämään Efesoon käskeäkseni eräitä, etteivät vierasta oppia opettaisi {Vapauduttuaan vankilasta Paavali kävi sekä lännessä, Espanjassa, että idässä. Ks. alaviittoja Apt. 28:30, Tit. 1:5. "Vieraat opit." Opit, joita vastaan Paavali kirjoittaa, muistuttavat Kolossalaiskirjeessä mainittuja (vrt. Kol. 2:8, 16).} 4. eivätkä kiinnittäisi huomiota taruihin ja loputtomiin sukuluetteloihin, jotka pikemmin pitävät esillä sanakiistoja kuin Jumalan armotaloutta, joka perustuu uskoon, niin kehoitan vielä. {"Tarut (eli myytit) ja sukuluettelot." Edellistä sanaa on käytetty laajasti merkitsemään yleensä ihmisen mielikuvituksen tuotteita. Sukuluettelot viittaavat VT:n sukuluetteloihin, joiden pohjalta luotiin kaikenlaisia ajatusrakennelmia.} 5. Käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta, 6. joista muutamat, pois eksyttyään, ovat kääntyneet turhan puhumiseen, 7. tahtoen olla lain opettajia, vaikkeivät ymmärrä, mitä puhuvat ja varmaksi väittävät. {Laki = Mooseksen laki.} 8. Mutta tiedämme, että laki on hyvä, jos sitä lain mukaisesti käytetään, 9. tietäen, ettei lakia ole pantu vanhurskaalle, vaan laittomille ja niskoitteleville, jumalattomille ja syntisille, epähurskaille ja epäpyhille, isänsä tappajille ja äitinsä tappajille, murhamiehille, 10. haureellisille, miehimyksille, ihmiskauppiaille, valhettelijoille, valapattoisille ja jokin muu on tervettä oppia vastaan - {"Terve oppi" tarkoittaa apostolien oppia ja julistusta.} 11. autuaan Jumalan kirkkauden evankelion mukaisesti, joka on minulle uskottu. 12. Kiitän häntä, joka on minua vahvistanut, Kristusta Jeesusta, Herraamme, siitä, että katsoi minut uskolliseksi, asettaen palvelukseen 13. minut, joka ennen olin pilkkaaja ja vainooja ja väkivallantekijä. Mutta sain kokea laupeutta, koska olin toiminut tietämätönnä, epäuskossa; {Seurakunnan vainoaminen oli suuri synti (vrt. jae 15), mutta hän sai sen anteeksi, koska hän ei tiennyt, kuka Jeesus todellisuudessa oli (vrt. Lk. 23:24).} 14. ja Herramme armo oli ylen runsas uskossa ja rakkaudessa, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. 15. Varma on se sana ja kaiken vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä vapahtamaan, joista minä olen suurin. 16. Mutta sain kokea laupeutta, jotta Jeesus Kristus minussa ennen kaikkea osoittaisi koko pitkämielisyytensä esikuvaksi niille, jotka tulevat uskomaan Häneen iankaikkiseksi elämäksi. 17. Mutta iankaikkiselle kuninkaalle, katoamattomalle, näkymättömälle, ainoalle Jumalalle kunnia ja kirkkaus mailmanajasta mailmanaikaan. Totisesti. 18. Tämän käskyn annan sinulle, poikani Timoteus, aikaisempien sinua koskevien ennustusten mukaisesti, jotta niitten nojalla taistelisit jalon taistelun, 19. säilyttäen uskon ja hyvän omantunnon, jonka hylättyään eräät ovat uskossa haaksirikkoon joutuneet. 20. Niitä ovat Hymeneos ja Aleksanteri, jotka olen antanut saatanan haltuun, jotta oppisivat olemaan herjaamatta. 2. Tim. 2:17; 2. Tim. 4:14{Hymeneos ja Aleksanteri lienevät samat henkilöt, jotka mainitaan 2 Tim. 2:17, 4:14.}