Paavalin toinen kirje Timoteukselle
1. Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, sen elämän lupauksen mukaan, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
2. rakkaalle pojalleni Timoteukselle. Armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja Kristukselta Jeesukselta, Herraltamme.
3. Kiitän Jumalaa, jota esivanhemmistani asti palvelen puhtaalla omallatunnolla, niin että lakkaamatta muistelen sinua rukouksissani yötä ja päivää,
4. haluten, muistaessani kyyneleitäsi, nähdä sinua, jotta täyttyisin ilolla,
5. kun mieleeni muistuu se vilpitön usko, joka sinulla on, joka ensin oli isoäidilläsi Looiksella ja äidilläsi Eunikella ja olen varma, että se on sinullakin.
6. Siitä syystä muistutan sinua virittämään palavaksi Jumalan armolahjan, joka sinussa on kätteni päällepanemisen kautta.
7. Sillä Jumala ei ole antanut meille pelon henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja raittiuden hengen.
8. Älä siis häpeä todistusta Herrastamme äläkä minua, vankiaan, vaan kärsi yhdessä vaivaa evankelion tähden Jumalan antaman voiman mukaan,
9. Hänen, joka on meidät autuuttanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka on meille annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja,
10. mutta nyt ilmi tuotu Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen ilmestymisen kautta, kun Hän kukisti kuoleman ja toi valoon elämän ja turmeltumattomuuden, evankelion kautta,
11. johon minut on asetettu saarnaajaksi ja apostoliksi ja opettajaksi.
12. Siitä syystä myös näitä kärsin, mutta en häpeä; sillä tiedän, kehen uskon, ja olen varma, että Hän on voimallinen siihen päivään asti säilyttämään huostaani uskotun.
13. Omista niitten terveellisten sanojen esikuva, jotka olet minulta kuullut uskossa ja rakkaudessa, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
14. Säilytä huostaasi uskottu hyvä meissä asuvan Pyhän Hengen kautta.
15. Tiedät sen, että kaikki aasialaiset ovat kääntyneet minusta pois; niitten joukossa ovat Fygelos ja Hermogenes.
16. Antakoon Herra laupeutta Onesiforoksen huonekunnalle, sillä usein hän on minua virvoittanut eikä ole kahleitani hävennyt;
17. vaan tultuaan Roomaan etsi minua innokkaasti ja löysi minut.
18. Suokoon Herra hänen löytää laupeutta Herran tykönä sinä päivänä. Ja kuinka paljon hän Efesossa palveli, sen sinä parhaiten tiedät.