Apostolien tekoja

1. Niinä päivinä, kun opetuslasten luku lisääntyi, syntyi hellenisteissä nurinaa heprealaisia vastaan, koska heidän leskiänsä syrjäytettiin jokapäiväisessä avunannossa. {Apostolien teoissa sanotaan opetuslapsiksi kaikkia kristittyjä, ei vain niitä, jotka olivat seuranneet Jeesusta Hänen maanpäällisen elämänsä aikana. "Hellenistit" olivat kreikkaa puhuvia juutalaisia. He olivat tulleet niistä Rooman valtakunnan osista, joissa kreikka oli yleisenä puhekielenä. "Heprealaiset" olivat Palestinan juutalaisia, joiden äidinkielenä oli aramea, heprean läheinen sukukieli, Palestinan silloinen puhekieli. Nämä aitojuutalaiset torjuivat kreikan kielen käytön. "Lesket." Vanha Testamentti määräsi pitämään huolta leskistä ja orvoista, 2 Moos. 22:22, 5 Moos. 10:18, Ps. 146:9. Jerusalemin seurakunta jatkoi tätä juutalaista käytäntöä.} 2. Kutsuttuaan kokoon opetuslasten joukon ne kaksitoista sanoivat: "Ei ole soveliasta, että laiminlyömme Jumalan sanan toimittamalla pöytäpalvelua. {"Ne kaksitoista" = apostolit.} 3. Valitkaa siis, veljet, keskeltänne seitsemän miestä, joista on hyvä todistus ja jotka ovat Pyhää Henkeä ja viisautta täynnä. Heidät asetamme tähän toimeen. 4. Mutta me tahdomme pysyä rukouksessa ja sanan palvelussa." 5. Se puhe kelpasi koko joukolle. Valitsivat Tapanin, miehen täynnä uskoa ja Pyhää Henkeä, ja Vilpun ja Prokoroksen ja Nikanorin ja Timonin ja Parmenaan ja Nikolaoksen, antiokilaisen käännynnäisen, {Huomattakoon, että nimistä päätellen kaikki diakonit olivat hellenistejä, koska valitukset olivat lähtöisin hellenistien piiristä. Uudessa Testamentissa mainitaan kaksi Antiokiaa: toinen oli Syyriassa Orontesvirran varrella, noin 40 km sen suulta. Se oli roomalaisten aikana Syyrian maakunnan pääkaupunki ja Rooman mailmanvallan kolmanneksi suurin kaupunki. Siitä muodostui Paavalin lähetystoiminnan keskus ja useimmiten Uusi Testamentti tarkoittaa juuri tätä Antiokiaa, kuten tässäkin. Toinen Antiokia oli Pisidian maakunnassa (nykyinen Kaiseri Keski-Turkissa), ja sitä nimitetään yleensä, erotuksena edellisestä, Pisidian Antiokiaksi. Paavali kävi siellä lähetysmatkoillaan.} 6. jotka asettivat apostolien eteen, ja rukoiltuaan nämä panivat kätensä heidän päällensä. 7. Niin Jumalan sana menestyi ja opetuslasten luku lisääntyi suuresti Jerusalemissa. Iso joukko pappejakin tuli uskolle kuuliaisiksi. 8. Tapani, täynnä armoa ja voimaa, teki suuria ihmeitä ja tunnustekoja kansan seassa. 9. Niin nousi muutamia niin kutsutusta libertiinien ja kyreneläisten ja aleksandrialaisten kokoushuoneesta sekä niistä, jotka olivat Kilikiasta ja Aasiasta, väittelemään Tapanin kanssa, {Libertiinit ("vapautetut") olivat olleet sotavankeina tai orjina. Pääosa heistä oli niiden juutalaisten jälkeläisiä, jotka roomalainen sotapäällikkö Pompeius oli v. 63 eKr. vienyt Palestinasta sotavankeina Roomaan. Kyrene, ks. alaviittaa Apt. 2:10. Kilikia, Paavalin kotiseutu, maakunta Vähän Aasian kaakkoisosassa. Aasia, ks. alaviittaa Apt. 2:9. ss Tämä vaino näyttää saaneen alkunsa kansan pikemminkin kuin pappien seasta. Se siis poikkesi luvuissa 4 ja 5 kerrotuista tapauksista.} 10. mutta eivät kyenneet pitämään puoliaan sitä viisautta ja henkeä vastaan, jolla puhui. 11. Silloin hankkivat salaa miehiä sanomaan: "Olemme kuulleet hänen puhuvan rienaavia sanoja Moosesta ja Jumalaa vastaan." 12. Niin yllyttivät kansan ja vanhimmat ja kirjanoppineet ja astuen esiin raastoivat hänet mukaansa ja veivät neuvoston eteen. 13. Asettivat vääriä todistajia sanomaan: "Tämä mies ei lakkaa puhumasta rienaavia sanoja tätä pyhää paikkaa ja lakia vastaan, {"Pyhä paikka" = temppeli.} 14. sillä olemme kuulleet hänen sanovan, että Jeesus, tuo Nasaretilainen, on hajoittava maahan tämän paikan ja muuttavan ne säännöt, jotka Mooses on meille antanut." 15. Kaikki, jotka neuvostossa istuivat, katsoivat kiinteästi häneen ja näkivät hänen kasvojensa olevan niin kuin enkelin kasvot.



Kirjaudu
Rekisteröidy