1. Myös Saul hyväksyi hänen surmaamisensa. Sinä päivänä nousi suuri vaino Jerusalemissa olevaa seurakuntaa vastaan, ja kaikki hajaantuivat ympäri Juudean ja Samarian paikkakuntia, paitsi apostolit. {Tapania ei tuomittu lain mukaisesti, eikä juutalaisilla roomalaismiehityksen aikana ollut oikeutta kuolemantuomion langettamiseen (ks. alaviittaa Mt. 27:2), joten Tapanin kivittäminen oli itse asiassa murhateko (lynkkaus).
Ap. t. 8:1,5. Samaria, samarialaiset, ks. alaviittaa Lk. 9:52, 53.}2. Muutamat jumalaapelkääväiset miehet hautasivat Tapanin ja pitivät suuret valittajaiset hänen tähtensä.3. Mutta Saul raateli seurakuntaa kulkien talosta taloon ja raastaen ulos miehiä ja naisia panetti vankilaan.4. Ne, jotka näin olivat hajaantuneet, vaelsivat paikasta toiseen julistaen evankelion Sanaa.5. Vilppu meni alas erääseen Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta. {Vilppu oli yksi "niistä seitsemästä" (Apt. 6:5). Apt. 21:8:ssa häntä sanotaan evankelistaksi.}6. Kansa otti yksimielisesti vaarin siitä, mitä Vilppu puhui, kun kuulivat ja näkivät ne tunnusteot, joita teki.7. Sillä monista, joissa oli saastaisia henkiä, ne lähtivät pois huutaen suurella äänellä, ja moni halvaantunut ja rampa parani.8. Syntyi suuri ilo siinä kaupungissa.9. Mutta ennestään oli siellä muuan mies, nimeltä Simeon, joka harjoitti taikuutta ja hämmästytti Samarian kansaa sanoen olevansa jokin suuri. {Taikuri Simeon väitti olevansa jumala, joka oli tullut ihmishahmoon. Hänestä puhutaan myös Raamatun ulkopuolisissa lähteissä.}10. Häntä kuuntelivat kaikki, pienestä suureen, sanoen: "Tämä on se suuri Jumalan voima."11. Kuuntelivat häntä, koska kauan aikaa oli taikurina heitä hämmästyttänyt.12. Mutta kun uskoivat Vilppua, joka julisti evankeliota Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, heidät kastettiin, sekä miehet että naiset. {"Evankelio Jumalan valtakunnasta." Ks. alaviittoja Mt. 4:23 ja Mk. 1:15.}13. Simeon itsekin uskoi ja kasteen saatuansa pysytteli Vilpun seurassa. Hämmästyi nähdessään ihmeitä ja suuria voimatekoja.14. Kun Jerusalemissa apostolit kuulivat, että Samaria oli ottanut vastaan Jumalan sanan, lähettivät heidän tykönsä Pietarin ja Johanneksen. {Jeesus oli käskenyt julistaa evankeliota myös Samariassa, Apt. 1:8. Kun herätys Samariassa oli alkanut, apostolien matka merkitsi, että samarialaisetkin kuuluivat Kristuksen seurakuntaan, jonka johtajia apostolit olivat.}15. Tultuaan alas nämä rukoilivat heidän puolestaan, että saisivat Pyhän Hengen,16. sillä Hän ei ollut vielä tullut yhteenkään heistä, vaan olivat ainoasti kastetut Herran Jeesuksen nimeen.17. Silloin panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän Hengen.18. Mutta nähtyään, että Pyhä Henki annettiin apostolien kättenpäällepanemisen kautta, Simeon tarjosi heille rahaa19. sanoen: "Antakaa minullekin se valta, että kenen päälle käteni panen, se saa Pyhän Hengen."20. Mutta Pietari sanoi hänelle: "Menkööt rahasi mukanasi kadotukseen, koska luulet Jumalan lahjan olevan rahalla saatavissa.21. Ei sinulla ole osaa eikä arpaa tähän sanaan, sillä sydämesi ei ole oikea Jumalan edessä.22. Käänny siis tästä pahasta ja rukoile Herraa - jos ehkä sydämesi ajatus annetaan sinulle anteeksi.23. Sillä näen sinun olevan katkeruuden sapessa ja vääryyden siteessä."24. Simeon vastasi ja sanoi: "Rukoilkaa puolestani Herraa, ettei minulle tapahtuisi mitään siitä, mitä olette sanoneet."25. Todistettuaan ja Herran sanaa puhuttuaan apostolit palasivat Jerusalemiin ja julistivat evankeliota monessa Samarian kylässä.26. Mutta Herran enkeli puhui Vilpulle sanoen: "Nouse ja mene etelään päin sille tielle, joka vie Jerusalemista alas Gasaan. Se on autio."27. Nousi ja meni. Katso, etiopialainen mies, Etiopian kuningattaren, kandaken arvovaltainen hoviherra ja koko hänen aarteistonsa hoitaja oli tullut Jerusalemiin palvomaan {Etiopia vastasi lähinnä nykyistä Sudania. Antiikin kirjallisuudesta käy ilmi, että kuninkaan äidillä, jota pidettiin auringon puolisona, oli todellinen valta maassa, vaikka heidän poikansa nimellisesti olivat maan hallitsijoita. Kuninkaan äidin arvonimi oli kandake. "Palvomaan." Hoviherra oli eräs niistä monista pakanista, joita Israelin uskonto veti puoleensa ja jotka tulivat temppeliin palvomaan ja uhraamaan. Hän oli ensimäinen tummaihoinen afrikkalainen, jonka kristinuskon sanoma saavutti.}28. ja oli paluumatkalla ja istui vaunuissaan lukien profeetta Jesajaa.29. Niin Henki sanoi Vilpulle: "Käy luo ja pysyttele lähellä noita vaunuja."30. Juostuaan luo Vilppu kuuli hänen lukevan profeetta Jesajaa ja sanoi: "Ymmärrätkö myös, mitä luet?"31. Tämä sanoi: "Kuinka voisin, ellei kukaan minua opastaisi?" Pyysi Vilppua nousemaan ja istumaan viereensä.32. Se kirjoitus, jota luki, oli tämä: "Niin kuin lammas Hänet vietiin teurastettavaksi, ja niin kuin karitsa keritsijänsä edessä on ääneti, niin ei suutansa avaa. Jes. 53:733. Hänen alentumisensa kautta tuomionsa otettiin pois. Kuka tekee selkoa hänen suvustaan? Sillä elämänsä otettiin pois maan päältä."34. Hoviherra puhui Vilpulle sanoen: "Pyydän sinua: kenestä profeetta sanoo tämän, itsestäänkö vai jostakin toisesta?"35. Niin Vilppu avasi suunsa ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti hänelle evankeliota Jeesuksesta.36. Tietä kulkiessaan tulivat veden ääreen, ja hoviherra sanoo: "Katso, vettä. Mikä estää kastamasta minua?"37. [Vilppu sanoi: "Jos uskot koko sydämestäsi, se käy päinsä." Vastasi ja sanoi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika."]38. Käski pysäyttää vaunut, ja astuivat kumpikin veteen, sekä Vilppu että hoviherra, ja Vilppu kastoi hänet.39. Kun astuivat ylös vedestä, Herran Henki tempaisi pois Vilpun eikä hoviherra häntä enää nähnyt, vaan jatkoi matkaansa iloiten.40. Mutta Vilppu tavattiin Asotissa ja vaelsi ympäri ja julisti evankeliota kaikissa kaupungeissa, kunnes tuli Kesareaan. {Asot (VT:n Asdod) oli yksi filistealaisten viidestä pääkaupungista, nykyisin Esdud-niminen raunioalue. Asot sijaitsi Jopen (Jaffan) eteläpuolella Välimeren rannalla. Kesarea, Palestinan Kesarea, roomalaisen maaherran hallituskaupunki, joka sijaitsi Välimeren rannalla Karmelin vuoren ja Jopen puolivälissä. Uudessa Testamentissa mainitaan myös toinen Kesarea, Filippuksen Kesarea, joka sijaitsi Hermon-vuoren etelärinteellä. Ks. alaviittaa Mt. 16:13.}