Paavalin kirje roomalaisille
1. Sanon siis: ei kai Jumala ole hylännyt kansaansa? Pois se! Sillä minäkin olen israelilainen, Aaprahamin siementä, Benjaminin sukukuntaa.
2. Ei Jumala ole hylännyt kansaansa, jonka on ennalta tuntenut. Ettekö tiedä, mitä Raamattu sanoo Eliasta, kuinka hän kääntyy Jumalan puoleen Israelia vastaan:
3. "Herra, ovat tappaneet profeettasi ja hajoittaneet alttarisi. Minä yksin olen jäänyt jäljelle, ja tavoittelevat henkeäni"?
4. Mutta mitä Jumalan vastaus sanoo hänelle? "Olen jättänyt itselleni seitsemän tuhatta miestä, jotka eivät ole notkistaneet polvea Baalille."
5. Niin on siis nykyaikanakin ollut jäännös armon valinnan mukaan.
6. Mutta jos se on armosta, niin ei enää teoista, muuten armo ei enää ole armo.
7. Kuinka siis? Mitä Israel tavoittelee, sitä se ei ole saavuttanut, mutta valitut ovat saavuttaneet ja muut ovat paatuneet,
8. niin kuin on kirjoitettu: "Jumala on antanut heille syvän unen hengen, silmät, etteivät näe, ja korvat, etteivät kuule - tähän päivään asti."
9. Daavid sanoo: "Tulkoon pöytänsä heille paulaksi ja ansaksi ja lankeemukseksi ja kostoksi,
10. soetkoot silmänsä, jotteivät näkisi, ja paina aina selkänsä kumaraan."
11. Sanon siis: ovatko kompastuneet, jotta kaatuisivat? Pois se! Vaan heidän lankeemuksensa kautta tuli pakanille autuus sytyttämään heitä kiivauteen.
12. Mutta jos lankeemuksensa on mailman rikkaus ja vajautensa pakanain rikkaus, kuinka paljoa enemmän runsautensa!
13. Puhun näet teille, pakanille. Koska olen pakanain apostoli, kunnioitan virkaani,
14. sytyttääkseni jollakin tavoin kiivauteen lihani heimolaiset ja vapahtaakseni edes muutamia heistä.
15. Sillä jos hylkäämisensä on mailman sovitus, mitä armoihin otto muuta kuin elämä kuolleista?
16. Jos nimittäin esikko on pyhä, on koko taikinakin, ja jos juuri on pyhä, ovat oksatkin.
17. Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sinä, joka olet metsäöljypuu, olet oksastettu niitten joukkoon ja olet päässyt niitten kanssa osalliseksi öljypuun juuresta ja mehusta,
18. niin älä kerskaa oksia vastaan; mutta jos kerskaat, niin et sinä kannata juurta, vaan juuri sinua.
19. Sanot nyt: "Ne oksat taitettiin pois, jotta minut oksastettaisiin."
20. Oikein. Epäuskon tähden ne taitettiin pois, ja sinä pysyt uskon kautta. Älä ylpeile, vaan pelkää,
21. sillä jos Jumala ei ole säästänyt luonnollisia oksia, ehkei ole säästävä sinuakaan.
22. Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: ankaruutta langenneita kohtaan ja hyvyyttä sinua kohtaan, jos pysyt hyvyydessään; muuten sinutkin hakataan pois.
23. Mutta nuokin, jos eivät jää epäuskoonsa, oksastetaan, sillä Jumala on voimallinen oksastamaan ne jälleen.
24. Sillä jos sinä olet hakattu pois luonnollisesta metsäöljypuusta ja vastoin luontoa oksastettu jaloon öljypuuhun, kuinka paljoa ennemmin nämä luonnolliset oksat oksastetaan omaan öljypuuhunsa!
25. En näet halua, veljet - jottette olisi itsessänne viisaita - teidän olevan tietämättömiä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi aikaa tavannut paatumus hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on tullut sisälle.
26. Niin koko Israel on tuleva autuaaksi, niin kuin on kirjoitettu: "Pelastaja tulee Siionista ja Hän poistaa jumalattoman menon Jaakosta.
27. Tämä on liittoni heille, kun otan pois syntinsä."
28. Evankelion kannalta he tosin ovat vihollisia teidän tähtenne, mutta valinnan kannalta rakastettuja isien tähden.
29. Sillä Jumalan armolahjat ja kutsumus ovat peruuttamattomat.
30. Niin kuin te ennen olitte Jumalalle tottelemattomia, mutta nyt olette saaneet laupeuden näitten tottelemattomuuden kautta,
31. niin nämäkin ovat olleet tottelemattomia, jotta myös he teille tulleen laupeuden kautta nyt saisivat laupeuden.
32. Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, jotta kaikkia armahtaisi.
33. Oi Jumalan rikkauden, viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat tuomionsa ja käsittämättömät tiensä!
34. Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut neuvonantajansa?
35. Tai kuka on ensin antanut Hänelle, ja se olisi Hänelle korvattava?
36. Sillä Hänestä ja Hänen kauttansa ja Häneen on kaikki. Hänelle kunnia iäti. Totisesti.