1.Tässä myös maalataan jumalisuuden ja jumalattomuuden laatu ja vaikutus. Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa. San. l. 15:16-17; San. l. 16:8{15:16, 17. 16:8.}2. Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia*, ja hän jakaa perintöä veljein välillä. sir 10:28{* Sir. 10:28.}3. Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet. Ps. 26:2; Jer. 17:10{Ps. 26:2. Jer. 17:10.}4. Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuultelee mielellänsä vahingollista kieltä.5. Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee hänen Luojaansa*; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisemata. San. l. 14:31{* 14:31.}6. Vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä. Job. 42:16; Ps. 128:6; tob 14:15{Job 42:16. Ps. 128:6. Tob. 14:15.}7. Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.8. Jolla vara on lahjaa antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään. San. l. 18:16; San. l. 21:14{18:16. 21:14.}9. Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden*; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi. San. l. 10:12; sir 6:5{* 10:12. Sir. 6:5.}10. Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä. Saarn. 7:6{Saarn. 7:6.}11. Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.12. Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hänen hulluudessansa. Tuom. 18:25{Tuom. 18:25.}13. Joka kostaa hyvän pahalla*, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman. Rom. 12:17; 1 Tess. 5:15; 1 Piet. 3:9{* Rom. 12:17. 1 Tess. 5:15. 1 Piet. 3:9.}14. Riidan alku on niinkuin vesi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.15. Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus. Jes. 5:23; Hes. 13:19; Hes. 13:22{Jes. 5:23. Hes. 13:19, 22.}16. Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta? San. l. 19:10; San. l. 30:22{19:10. 30:22.}17. Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä. San. l. 18:24{18:24.}18. Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä. San. l. 6:1; San. l. 11:15; San. l. 20:16; San. l. 22:26{6:1. 11:15. 20:16. 22:26.}19. Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.20. Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.21. Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa. San. l. 10:1; San. l. 15:20{10:1. 15:20.}22. Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kuivaa luut. San. l. 15:13{15:13.}23. Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä. 2 Mos. 23:8; sir 20:31{2 Mos. 23:8. Sir. 20:31.}24. Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.25. Hullu poika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on. San. l. 19:13{19:13.}26. Ei ole se hyvä, että vanhurskaalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.27. Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu. San. l. 20:15{20:15.}28. Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni. Jak. 1:19{Jak. 1:19.}