1.I. David opettaa esimerkillänsä, kuinka esivallan miesten tulee itseänsä käyttää. II. Minkäkaltaisia käskyläisiä ja palvelioita heidän pitää valitseman, ja mitkä hylkäämän. Davidin Psalmi. I. Minä veisaan armosta* ja oikeudesta+: sinulle, Herra, minä veisaan. San. l. 20:28; San. l. 10:12{* San. l. 20:28. + 16:12.}2. Minä tahdon vaarin ottaa oikiasta tiestä*, koskas minun tyköni tulet: minä tahdon vaeltaa sydämeni vakuudessa minun huoneessani. 1 Sam. 18:14; sir 10:2{* 1 Sam. 18:14.}3. En minä ota pahaa asiaa eteeni: minä vihaan väärintekiöitä, ja en salli heitä olla tykönäni. 5 Mos. 13:13; 5 Mos. 13:14{5 Mos. 13:13, 14.}4. Nurja sydän olkoon minusta pois: en minä kärsi pahaa.5. II. Joka lähimmäistänsä salaa panettelee, sen minä hukutan: en minä kärsi ylpeitä ja röyhkeitä.6. Minun silmäni katsovat uskollisia maan päällä, että he asuisivat minun tykönäni: joka vaeltaa oikialla tiellä, se pitää oleman minun palveliani. San. l. 22:11{San. l. 22:11.}7. Petollisia ihmisiä en minä pidä huoneessani: ei valehteliat menesty minun tykönäni.8. Varhain minä hukutan kaikki jumalattomat maasta, hävittääkseni kaikkia pahantekiöitä Herran kaupungista. Rom. 13:4{Rom. 13:4.}