Psaltari

112. Psalmi.

1. I. Herraa pelkääväisten onni. II. Anteliaisuuden palkka ja jumalattomain onnettomuus. Halleluja! I. Autuas on, joka pelkää Herraa: joka hänen käskyjänsä sangen himoitsee. Ps. 1:2; Ps. 128:1{1:2. 128:1.} 2. Hänen siemenensä on valtias maan päällä: hurskasten suku pitää siunatuksi tuleman. Ps. 25:13; San. l. 20:7{25:13. San. l. 20:7.} 3. Rikkaus ja runsaus on hänen huoneessansa, ja hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti. 4. Hurskaille koittaa valkeus* pimeässä, armolliselta, laupiaalta ja vanhurskaalta. Ps. 97:11; San. l. 13:9; Jes. 58:8{* 97:11. San. l. 13:9. Jes. 58:8.} 5. II. Hyvä ihminen on laupias ja mielellänsä lainaa*, ja toimittaa asiansa toimellisesti+. Ps. 37:26; Luuk. 6:34; Luuk. 6:35; Ps. 15:3{* 37:26. Luuk. 6:34, 35. + Ps. 15:3.} 6. Sillä hän pysyy ijankaikkisesti: ei vanhurskas ikänä unhoteta. Jes. 49:15; Mal 3:16{Jes. 49:15. Mal. 3:16.} 7. Koska rangaistus tulee, niin ei hän pelkää*: hänen sydämensä uskaltaa lujasti Herran päälle. Ps. 91:5; San. l. 3:24; San. l. 3:25; San. l. 28:28{* 91:5. San. l. 3:24, 25. 28:1.} 8. Hänen sydämensä on vahvistettu ja ei pelkää, siihenasti kuin hän näkee ilonsa vihollisistansa. Ps. 52:8{52:8.} 9. Hän jakaa ja antaa vaivaisille: hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti*: hänen sarvensa+ korotetaan kunnialla. 2 Kor. 9:9; Ps. 92:11{* 2 Kor. 9:9. + Ps. 92:11.} 10. Jumalatoin näkee sen ja närkästyy: hän pureskelee hampaitansa* ja nääntyy+; sillä mitä jumalattomat halajavat, se tyhjäksi tulee. Ps. 37:12; Ps. 37:13; San. l. 10:28{* 37:12, 13. + San. l. 10:28.}



Kirjaudu
Rekisteröidy