1.Kirjoitetaan I. Jumalattomain luonto, ja kaikkein ihmisten turmelus luonnon puolesta. II. Vääräin opettajain käytös ja rangaistus. III. Uskovaisten ikävöitsemys Messiaksen perään. Davidin opetus, edelläveisaajalle, Mahelatin päällä.2. I. Tyhmät sanovat sydämessänsä: ei Jumalaa olekaan*; ei he mitään kelpaa, ja ovat ilkiät menoissansa: ei ole joka hyvää tekee. Ps. 10:4; Ps. 14:1{* 10:4. 14:1, etc.}3. Jumala katsoi taivaasta ihmisten lapsia, nähdäksensä, jos joku* ymmärtäis, joku Jumalaa etsis. Rom. 3:10{* Rom. 3:10, etc.}4. Mutta he ovat kaikki vilpistelleet, ja kaikki ovat kelvottomiksi tulleet: ei ole yksikään, joka hyvää tekee, ei ainoakaan.5. II. Eivätkö pahantekiät sitä huomaitse? jotka minun kansaani syövät, niinkuin he söisivät leipää; vaan ei he Jumalaa avuksensa huuda.6. Siellä he kovin pelkäsivät, missä ei mitään peljättävää ollut; sillä Jumala hajoittaa niiden luut, jotka sinua ahdistavat: sinä saatat heitä häpiään, sillä Jumala hylkää heidät.7. III. Oi, jos apu tulis Zionista Israelille! Kuin Jumala vangitun kansansa päästää, niin Jakob iloitsee ja Israel riemuitsee. 1 Mos. 49:18; Ps. 14:7; Luuk. 10:24{1 Mos. 49:18. Ps. 14:7. Luuk. 10:24.}