P. Paavalin Epistola Kolossilaisille
2. Luku.
1. I. Apostoli ilmoittaa huolensa Kolossilaisista; II. Neuvoo heitä karttamaan niitä, jotka heitä pyytävät vietellä pois Kristuksen tunnosta, III. Erinomattain välttämään väärää oppia. I. Sillä minä soisin teidän tietävän, kuinka suuri kilvoitus* minulla on teistä ja niistä, jotka Laodikeassa ovat, ja kaikista niistä, jotka ei minun kasvojani lihassa nähneet:
2. Että heidän sydämensä saisivat lohdutuksen* ja liitetyksi tulisivat rakkaudessa kaikkeen rikkauteen, täydellisessä ymmärryksessä Jumalan ja Isän ja Kristuksen salaisuuden tuntemiseen+,
3. Jossa kaikki viisauden ja taidon tavarat kätketyt ovat.
4. II. Mutta sen minä sanon, ettei joku teitä viettelisi kavalalla puheella.
5. Sillä vaikka en minä lihassa läsnä ole, niin minä kuitenkin hengessä teidän tykönänne olen*, iloitsen ja näen teidän toimellisuutenne ja teidän vahvan uskonne Kristuksen päälle.
6. Niinkuin te nyt Herran Jesuksen Kristuksen olette ottaneet vastaan, niin vaeltakaat hänessä,
7. Ja olkaat hänessä juuritetut ja rakennetut ja uskossa vahvistetut, niinkuin te oppineet olette, ja olkaat siinä runsaasti kiitolliset.
8. Katsokaat, ettei joku teitä viettele philosophian ja turhain jaaritusten kautta, ihmisten opin ja maailmallisten säätyin jälkeen*, ja ei Kristuksen jälkeen.
9. Sillä hänessä asuu koko jumaluuden täydellisyys* ruumiillisesti,
10. Ja te olette hänessä täydelliset*, joka kaiken herrauden ja esivallan pää on+,
11. Jonka kautta te myös ympärileikatut olette sillä ympärileikkauksella, joka käsittä tapahtuu*, syntisen ruumiin pois panemisen kautta+, lihassa, Kristuksen ympärileikkauksella,
12. Ynnä hänen kanssansa kasteen kautta haudatut*, jossa te myös hänen kanssansa olette nousseet ylös uskon kautta, jonka Jumala vaikuttaa, joka hänen kuolleista herättänyt on,
13. Ja on teidät hänen kanssansa eläväksi tehnyt, kuin te synnissä kuolleet olitte, ja teidän lihanne esinahassa*, ja on meille kaikki synnit anteeksi antanut.
14. Ja on pyyhkinyt pois sen käsikirjoituksen, joka säätyin kautta meitä vastaan oli ja oli meille vastahakoinen: sen hän otti pois ja naulitsi ristiin,
15. Ja on ryöstänyt vallitukset* ja väkevyydet, ja toi heidät näkyviin, ja sai heistä voittokunnian+ itse kauttansa.
16. III. Älkään siis kenkään teitä tuomitko* ruasta** eli juomasta, taikka määrätyistä pyhäpäivistä+, ei uudesta kuusta, eikä sabbateista,
17. Jotka ovat tulevaisten varjo, mutta itse ruumis on Kristuksessa.
18. Älkäät antako kenenkään voittaa teidän kilvoituksenne palkkaa, joka tahtoo teitä nöyryyteen ja enkelien palvelukseen, vaeltain niissä, joita ei hän nähnyt ole*, ja on tyhmästi lihallisessa mielessänsä paisunut,
19. Ja ei riipu kiinni Päässä*, josta koko ruumis jäsenistä ja ravioista saa väkevyyden ja kokoon liitetty on, ja niin siinä lisäämisessä kasvaa, jonka Jumala antaa.
20. Jos te siis olette Kristuksen kanssa maailman säädyistä kuolleet*, miksi te teitänne annatte säädyillä solmita+, niinkuin te maailmassa eläisitte?
21. Älä siihen rupee, (sanovat ne,) älä maista, älä pitele,
22. Jotka kaikki kulumisessa hukkuvat, ja ihmisten käskyt ja opit ovat,
23. Joilla kyllä viisauden muoto on* itsevalitussa palveluksessa ja nöyryydessä, ja siinä, ettei he ruumistansa armahda eikä tee lihalle kunniaa hänen tarpeissansa+.