Propheta Habakuk

1. Luku.

1. I. Propheta Habakuk valittaa Juudalaisten jumalattomuutta. II. Saa tietää Babelin vankiuden heille rangaistukseksi joutuvan. III. Rukoilee heille lievitystä rangaistuksen alla. I. Tämä on se raskaus^*, jonka propheta Habakuk on nähnyt. {* Jes. 13:1.} 2. Herra, kuinka kauvan minun pitää huutaman, ja et sinä tahdo kuulla? kuinka kauvan minun pitää parkuman väkivallan tähden, ja et sinä tahdo auttaa? 3. Miksis minulle vaivaa ja työtä osoitat^*? miksis minun annat nähdä ryövyyttä ja väkivaltaa minun ympärilläni? riita ja tora saa vallan. {* Ps. 10:14.} 4. Sentähden hyljätään laki, ja oikeus ei koskaan saa edes käydä; sillä jumalatoin sortaa vanhurskasta, sentähden tehdään väärät tuomiot. 5. II. Katsokaat pakanain seassa, katsokaat ja ihmetelkäät, ja hämmästykäät; sillä minä teen työn teidän aikananne, jota ei teidän pidä uskoman, kuin siitä puhutaan. {Ap. T. 13:41.} 6. Sillä katso, minä herätän Kaldealaiset, haikian ja nopian kansan, jonka pitää vaeltaman niin leviältä kuin maa on, ja omistaman ne asumiset, jotka ei heidän omansa ole; 7. Joka pitää hirmuinen ja julma oleman, käskemän ja vaatiman, niinkuin hän tahtoo. 8. Hänen hevosensa ovat nopiammat kuin pardit^*, ja purevaisemmat kuin sudet ehtoolla⁺; hänen ratsasmiehensä vaeltavat lavialta; ja hänen ratsasmiehensä tulevat kaukaa, ja lentävät, niinkuin kotka⁺⁺ rientää raadolle^**. {* Jer. 5:6. + Zeph. 3:3. ++ Jer. 4:13. ** Matt. 24:28.} 9. He tulevat kaikki vahingoittamaan; he kääntävät kasvonsa itään päin, ja kokoovat vankeja niinkuin santaa. {1 Mos. 32:12. Hos. 1:10.} 10. Heidän pitää kuninkaita pilkkaaman ja päämiehiä nauraman; kaikki linnat pitää heidän leikkinänsä oleman; sillä he tekevät vähät vallit, ja voittavat ne. 11. Silloin he muuttavat mielensä, ylitsekäyvät ja rikkovat, että he kerskaavat voimansa olevan jumalansa. {Dan. 5:4.} 12. III. Etkös sinä, Herra, ole alusta, minun Jumalani, minun pyhäni. Älä anna meidän kuolla, vaan anna heidän olla, o Herra, meille ainoasti rangaistukseksi, ja anna heidän, o meidän turvamme^*, meitä ainoasti kurittaa. {* 5 Mos. 32:4.} 13. Sinun silmäs ovat puhtaat, niin ettes voi pahaa nähdä^*, ja et tahdo katsoa surkeutta; miksis katsot siis ylönkatsojia, ja vaikenet, kuin jumalatoin nielee sen, joka häntä hurskaampi on⁺? {* Ps. 5:5, 6. + Job 21:7. Jer. 12:1.} 14. Ja miksis teet ihmisen niinkuin kalat meressä, niinkuin madot, joilla ei haltiaa ole? 15. He onkivat kaikki ongella, ja vetävät nuotallansa ja saavat verkoillansa; josta he iloitsevat ja riemuitsevat. 16. Sentähden he uhraavat nuotillensa ja suitsuttavat verkoillensa^*; että heidän osansa niiden kautta lihavaksi tullut on, ja ruokansa herkulliseksi. {* Jes. 10:13.} 17. Sentähden he vielä alati heittävät nuottansa ulos, eikä lakkaa kansaa tappamasta.