Salomon Sananlaskut

15. Luku.

1. Edespäin puhutaan viisauden ja tyhmyyden menosta ja tuntomerkeistä. Suloinen vastaus hillitsee vihan^*, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi. {* 25:15. Kol. 4:6.} 2. Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi^*, vaan tyhmäin suu aina hulluutta sylkee. {* 14:33.} 3. Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät. {Job 31:4. 34:21, 22. San. l. 5:21.} 4. Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun. {Sir. 88:18.} 5. Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi. {12:1. 13:1.} 6. Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä^*; vaan jumalattoman saalis on hävintö. {* 13:7.} 7. Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin. 8. Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus^*; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen. {* 21:27. Sir. 24:21, 22, 23.} 9. Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhurskautta noudattaa, on hänelle rakas. 10. Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman. 11. Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kuinka paljo enemmin ihmisten lasten sydämet. {Job 26:6. Hebr. 4:13.} 12. Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö. 13. Iloinen sydän tekee iloiset kasvot^*; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee. {* 17:22. Saarn. 8:1.} 14. Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan. 15. Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää^*; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito. {* Saarn. 5:14, 15, 16.} 16. Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa. {Ps. 37:16. San. l. 17:1. Saarn. 4:6.} 17. Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa. 18. Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan. {10:12. 12:16. 29:22.} 19. Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen. 20. Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä. {10:1. 17:25. 19:13. 29:3.} 21. Hullulle on tyhmyys iloksi^*; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä. {* 10:23. 12:12.} 22. Aivoitus raukee ilman neuvoa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva. {11:14.} 23. Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen. {25:11, 15. Kol. 5:6.} 24. Elämän tie johdattaa viisaan ylöspäin, välttämään helvettiä, joka alhaalla on. 25. Herra ylpeiden huoneet kukistaa^*, ja vahvistaa lesken rajat. {* Luuk. 1:51, 52. 1 Piet. 5:5.} 26. Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen. 27. Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa^*; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää. {* Hab. 2:9.} 28. Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa. 29. Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset. {Joh. 9:31.} 30. Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi. 31. Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa. 32. Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi. 33. Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys. {18:12. Ap. T. 14:22. 1 Piet. 1:6. 5:6.}