Psaltari

28. Psalmi.

1. I. David rukoilee armoa Jumalalta välttääksensä pahain seuraa. II. Kiittää rukouksen kuulemisen edestä. Davidin Psalmi. I. Koska minä huudan sinua, Herra, uskallukseni, niin älä vaikene minulle; etten, koska sinä vaikenisit minulle, minä tulisi niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät. {143:7.} 2. Kuule minun rukoukseni ääni, koska minä huudan sinua, kuin minä nostan käteni sinun pyhää kuorias päin. 3. Älä anna minun tulla jumalattomain^* ja pahointekiäin sekaan, jotka lähimmäistensä kanssa puhuvat ystävällisesti, vaan pahuutta on heidän sydämissänsä⁺, {* 141:4. + 62:5. Jer. 9:8.} 4. Anna heille heidän työnsä jälkeen ja heidän pahan menonsa perään: anna heille heidän kättensä töiden perään, maksa heille heidän ansionsa perästä. 5. Sillä ei he ota vaaria Herran töistä, eikä hänen käsi-aloistansa^*; sentähden rikkoo hän heitä ja ei rakenna heitä. {* Jes. 5:11, 12.} 6. II. Kiitetty olkoon Herra; sillä hän on kuullut minun rukoukseni äänen. 7. Herra on minun väkevyyteni ja kilpeni, häneen minun sydämeni toivoo, ja minä olen autettu; ja minun sydämeni riemuitsee, ja minä kiitän häntä veisullani. 8. Herra on heidän väkevyytensä; hän on väkevä, joka voideltuansa auttaa. {18:51.} 9. Auta kansaas ja siunaa perimistäs^*, ja ravitse heitä ja korota heitä ijankaikkisesti. {* 5 Mos. 9:29. Ps. 79:13. 95:7. 100:2, 3.}