Psaltari

30. Psalmi.

1. I. David kehoittaa esimerkillänsä kiittämään Jumalaa pelastuksen edestä tuskista. II. Opettaa myötä- ja vastoinkäymisessä Jumalassa kiinni riippumaan. Psalmi, veisattava Davidin huoneen vihkimisessä. {5 Mos. 20:5. 2 Sam. 6:20. 1 Kun. K. 8:1. 1 Aika K. 16:43.} 2. I. Minä ylistän sinua, Herra, sillä sinä olet korottanut minua: et myös salli viholliseni iloita minusta. 3. Herra minun Jumalani, kuin minä huusin sinua, niin sinä teit minun terveeksi. 4. Herra, sinä veit sieluni ulos helvetistä: sinä olet minun elävänä pitänyt niiden mennessä kuoppaan. 5. Pyhät, veisatkaat kiitosta Herralle, ja kiittäkäät hänen pyhyytensä muistoksi. 6. Sillä hänen vihansa viipyy silmänräpäyksen^*, ja hän ihastuu elämästä: ehtoona on itku, mutta aamulla ilo. {* Jes. 54:7, 8. Joh. 16:19, 20. 2 Kor. 4:17.} 7. II. Mutta minä sanoin myötäkäymisessäni: en minä ikänä kukistu. 8. Sillä sinä, Herra, olet hyvässä tahdossas vuoreni vahvistanut; mutta kuin sinä kasvos peitit, niin minä hämmästyin. 9. Sinua, Herra, minä huudan, ja Herraa minä rukoilen. 10. Mitä hyvää minun veressäni on, kuin minä hautaan alas menen? kiittäneekö tomukin^* sinua, ja ilmoittaneeko se sinun totuuttas? {* 6:6.} 11. Herra, kuule, ja ole minulle armollinen: Herra, ole minun auttajani. 12. Sinä olet muuttanut minun valitukseni iloksi: sinä olet riisunut minun säkkini, ja vyötit minun riemulla, 13. Että minun kunniani^* veisais sinulle kiitosta ja ei vaikenisi, Herra minun Jumalani, minä kiitän sinua ijankaikkisesti! {* 57:9. 108:2, etc.}