Psaltari

9. Psalmi.

1. I. Kiitos pelastuksen edestä vihollisilta. II. Kehoitus tuntemaan Jumalan armoa ja vanhurskautta. Davidin Psalmi, kauniista nuoruudesta, edelläveisaajalle. {1 Sam. 17:50.} 2. I. Minä kiitän Herraa kaikesta sydämestäni^*, ja luettelen kaikki sinun ihmees⁺. {* Eph. 5:19. + Ps. 118:17.} 3. Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, ja veisaan kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein ylimmäinen, 4. Ettäs minun viholliseni olet ajanut takaperin: he lankesivat ja hukkuivat sinun etees. {1 Sam. 17:52. San. l. 21:31.} 5. Sillä sinä saatat minun oikeuteni ja asiani toimeen: sinä istuit istuimelle, vanhurskauden tuomari. 6. Sinä nuhtelet pakanoita^*, ja kadotat jumalattomat: sinä pyyhit heidän nimensä pois aina ja ijankaikkisesti. {* 44:3.} 7. Vihollisten hävitykset ovat lopetetut ijäisesti, ja kaupungit sinä kukistit heidän muistonsa on heidän kanssansa kadonnut. 8. Mutta Herra pysyy ijankaikkisesti: hän on valmistanut istuimensa tuomioon. 9. Ja hän tuomitsee maan piirin vanhurskaudessa, ja hallitsee kansat oikein. {96:13. 98:9.} 10. Ja Herra on köyhän turva: hän on turva hädän aikana. {37:39. 145:18.} 11. Sentähden he sinuun toivovat, jotka sinun nimes tuntevat; sillä et sinä niitä hylkää, jotka sinua, Herra, etsivät. 12. II. Veisatkaat Herralle, joka Zionissa asuu: julistakaat kansoissa hänen tekonsa. {107: *} 13. Sillä se joka kostaa verenvikoja, muistaa heitä^*, eikä unohda köyhäin parkumista. {* 116:15.} 14. Herra ole minulle armollinen, katso minun ahdistustani niiltä, jotka minua vihaavat, sinä joka ylennät minun surman porteista; {Job 38:17. Jes. 38:10, 16.} 15. Että minä luettelisin kaikki sinun kiitokses Zionin tytärten porteissa, ja iloitsisin sinun avustas. 16. Pakanat ovat vajonneet siihen hautaan, jonka he valmistivat: heidän jalkansa on käsitetty siinä verkossa, jonka he virittivät. {7:16.} 17. Niin ymmärretään Herran tekevän oikeuden, koska jumalatoin juuri omissa kättensä töissä käsitetään^*; se on tutkisteltava asia, Sela! {* San. l. 5:22.} 18. Jospa jumalattomat palajaisivat helvettiin, ja kaikki pakanat, jotka Jumalan unohtavat. 19. Sillä ei hän köyhää peräti unohda, ja raadollisten toivo ei huku ijankaikkisesti. {12:6.} 20. Nouse, Herra, ettei ihminen saisi valtaa: anna kaikki pakanat edessäs tuomittaa. 21. Herra, anna heille opettaja, että pakanat tuntisivat itsensä ihmisiksi, Sela!