Ensimmäinen aikakirja
17 LUKU
Herran sana temppelistä
1. Kerran, kun Daavid istui linnassaan, hän sanoi profeetta Naatanille: "Minä asun setripuisessa palatsissa, mutta Herran liitonarkki on telttakankaan alla." Naatan sanoi Daavidille:
2. "Tee vain kaikki, mitä on mielessäsi, sillä Jumala on sinun kanssasi."
3. Mutta sinä yönä Naatanille tuli tämä Jumalan sana:
4. "Mene ja sano palvelijalleni Daavidille: Näin sanoo Herra: 'Sinä et ole rakentava minulle huonetta läsnäoloni paikaksi.
5. Minä en ole asunut huoneessa siitä päivästä asti, jona johdatin Israelin tänne, tähän päivään saakka, vaan olen muuttanut teltasta telttaan ja asumuksesta asumukseen.
6. Olenko minä koskaan, missä olenkin vaeltanut kaikessa Israelissa, kenellekään Israelin tuomareista, joita olen asettanut kaitsemaan kansaani, sanonut näin: Miksi te ette ole rakentaneet minulle setripuista huonetta?
7. Sano siis palvelijalleni Daavidille: Näin sanoo Herra Sebaot: Minä olen ottanut sinut laitumelta, lammasten jäljestä, kansani Israelin hallitsijaksi.
8. Minä olen ollut kanssasi kaikkialla, missä olet vaeltanut, ja olen hävittänyt kaikki vihollisesi sinun tieltäsi. Minä teen sinulle nimen, suurimpien nimien vertaisen maan päällä.
9. Minä valmistan sijan kansalleni Israelille ja istutan sen niin, että se asuu paikallaan eikä enää ole levoton. Vääryyden tekijät eivät sitä enää vaivaa niin kuin ennen
10. siitä ajasta saakka, jolloin asetin tuomareita kansalleni Israelille. Minä nöyryytän kaikki sinun vihollisesi. Ja minä ilmoitan sinulle, että Herra on rakentava sinulle huoneen.
11. Kun sinun päiväsi ovat päättyneet, ja sinä lähdet isiesi luo, minä korotan sinun seuraajaksesi jälkeläisesi, joka on yksi sinun pojistasi, ja vahvistan hänen kuninkuutensa.
12. Hän on rakentava minulle huoneen, ja minä vahvistan hänen valtaistuimensa ainiaaksi.
13. Minä olen oleva hänen isänsä, ja hän on oleva minun poikani. Armoani minä en ota häneltä pois, niin kuin otin siltä, joka oli sinun edelläsi.
14. Minä pidän hänet pystyssä huoneessani ja valtakunnassani ainiaan, ja hänen valtaistuimensa on oleva ainiaan vahva."
15. Juuri näillä sanoilla ja tämän näyn mukaan Naatan puhui Daavidille.
16. Niin kuningas Daavid meni ja asettui Herran eteen ja sanoi: "Mikä olen minä, Herra Jumala, ja mikä on minun sukuni, että olet saattanut minut tähän asti?
17. Mutta tämäkin on ollut vähän sinun silmissäsi, Jumala, ja niin sinä olet puhunut palvelijasi suvulle myös kaukaisista asioista ja olet nähnyt minut nousevina sukupolvina, Herra Jumala.
18. Mitä Daavid enää sinulle puhuisi kunniasta, jota olet osoittanut palvelijallesi? Sinähän tunnet palvelijasi.
19. Herra, palvelijasi tähden ja oman mielesi mukaan sinä olet tehnyt kaiken tämän suuren ja ilmoittanut kaikki nämä suuret asiat.
20. Herra, kaiken sen mukaan, mitä me olemme korvillamme kuulleet, ei ole sinun vertaistasi, eikä ole muuta Jumalaa kuin sinä.
21. Missä on maan päällä toista kansaa sinun kansasi Israelin vertaista, jota Jumala itse on käynyt lunastamaan kansakseen, ja niin sinä olet tehnyt itsellesi suuren ja peljättävän nimen karkottamalla muut kansat kansasi tieltä, jonka sinä vapahdit Egyptistä.
22. Sinä olet asettanut kansasi Israelin omaksi kansaksesi ainiaan ja sinä, Herra, olet tullut heidän Jumalakseen.
23. Niin olkoon nyt, Herra, se sana, jonka sinä olet puhunut palvelijastasi ja hänen suvustaan, vahva ainiaan. Tee, niin kuin olet puhunut.
24. Silloin sinun nimesi on oleva vahva ja tuleva suureksi ikuisiksi ajoiksi, ja se on oleva: Herra Sebaot, Israelin Jumala, Jumala Israelissa. Ja palvelijasi Daavidin suku on pysyvä sinun edessäsi.
25. Sinä, minun Jumalani, olet näet ilmoittanut palvelijallesi rakentavasi hänelle huoneen. Siitä palvelijasi on saanut rohkeuden rukoilla sinun edessäsi.
26. Nyt, Herra, sinä olet Jumala. Kun sinä olet luvannut palvelijallesi tämän hyvän,
27. niin suvaitse nyt siunata palvelijasi sukua, että se pysyisi ainiaan sinun edessäsi. Sillä jota sinä, Herra, siunaat, on oleva siunattu ainiaan."