Johanneksen ensimmäinen kirje

3 LUKU

Jumalan lapsen elämä ja toivo

1. Katsokaa, millaisen rakkauden Isä on meille antanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme. Siksi maailma ei tunne meitä, sillä se ei tunne Häntä. Joh. 1:12 2. Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on. Matt. 5:8; Fil. 3:21; Kol. 3:4 3. Jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niin kuin hän on puhdas ja pyhä1. 2. Kor. 7:1; 1. Piet. 1:15{KR: puhdas. Sana hagnos merkitsee puhdasta ja pyhää.} 4. Jokainen, joka jatkuvasti tekee syntiä, tekee2 myös laittomuutta. Syntihän on laittomuutta3. {Kreik. poioon, poiei, prees: jatkuvasti, ks. sel. 3:6 Jumalan ja Kristuksen opetusten ja käskyjen eli lain (Matt.28:20. 1Joh.5:17) hylkäämistä ja rikkomista, hänen hallitusvallastaan irti sanoutumista, kapinaa häntä vastaan.} 5. Te tiedätte hänen ilmestyneen ottamaan pois synnit, eikä hänessä itsessään ole syntiä. Jes. 53:4; Jes. 53:9; 2. Kor. 5:21; 1. Piet. 2:22

Jumalan lapseus - syntielämä

6. Kukaan Hänessä pysyvä ei jatkuvasti elä synnissä4. Kukaan syntiä jatkuvasti tekevä ei ole häntä nähnyt eikä tunne häntä. 1. Joh. 2:3; 3. Joh. 1:11{KR: tee syntiä. Kreikan preesens, hamartanei, merkitsee jatkuvaa synnin tekemistä, siinä elämistä. Tämä muoto ja samaa merkitsevät hamartian poioon/hamartanoon (6 kertaa jakeissa 6-9) puhuvat jatkuvasta synnissä elämisestä. Jumalasta syntynyt uskova ei voi antautua sellaiseen.} 7. Lapset: Älkää antako kenenkään eksyttää itseänne. Joka elää ja toimii vanhurskaasti5, on vanhurskas6. {KR: vanhurskauden tekee, kreik. poioon teen dikaiosyneen, preesensin partisiippi, jatkuvasti. Vaelluksen vanhurskaus eli elämän pyhitys todistaa, että henkilö on vanhurskautettu ja Hengestä syntynyt Jumalan lapsi.} 8. Syntiä jatkuvasti tekevä on Perkeleestä, sillä Perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjiksi Perkeleen teot. 1. Moos. 3:15; Joh. 8:44 9. Kukaan Jumalasta syntynyt ei tee [jatkuvasti] syntiä, sillä Jumalan siemen7 pysyy hänessä. Hän ei saata elää synnin harjoittajana, koska on Jumalasta syntynyt. 1. Piet. 1:23; 1. Joh. 5:18{"Siemen on Jumalan sana" (Luuk.8:11): Jumalan sanaan sidottu omatunto estää synnissä elämisen.} 10. Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä Perkeleen lapsia. Kuka tahansa ei elä vanhurskauden tekijänä, ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei rakasta veljeään. 1. Joh. 2:29; 1. Joh. 4:8

Uskovien keskinäinen rakkaus

11. Tämä on sanoma, minkä te olette alusta asti kuulleet, että meidän tulee rakastaa toisiamme Joh. 13:34; Joh. 15:12; 1. Tess. 4:9 12. eikä olla kuin Kain, joka oli pahasta ja murhasi veljensä. Miksi hän murhasi tämän? Siksi, että hänen tekonsa olivat pahoja, kun taas hänen veljensä teot olivat vanhurskaita. 1. Moos. 4:8; Hepr. 11:4 13. Älkää ihmetelkö, veljeni, jos maailma vihaa teitä. Matt. 5:11; Joh. 15:18-19; Joh. 17:14 14. Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, sillä me rakastamme veljiä. Joka ei rakasta, pysyy kuolemassa. 3. Moos. 19:17; 1. Joh. 2:9-11 15. Jokainen, joka vihaa veljeään, on murhaaja. Te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iäistä elämää, joka pysyisi hänessä. Matt. 5:21-22 16. Siitä me olemme tulleet tuntemaan rakkauden, että Hän antoi henkensä meidän puolestamme. Meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme puolesta. Joh. 15:13; Ef. 5:2; Ef. 5:25; 1. Joh. 4:9 17. Jos joku, jolla on tämän maailman hyvyyttä, näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä? Jaak. 2:15; 1. Joh. 4:20; 1. Joh. 5:1 18. Lapset, älkäämme rakastako [vain] sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.

Syyttävä sydän ja turva Jumalaan

19. Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta ja saatamme Hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä, 20. että jos sydämemme syyttää meitä, Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki. Ps. 139:1-16 21. Rakkaani, jos sydämemme ei syytä meitä, meillä on turvallinen luottamus8 Jumalaan, {KR: uskallus, kreik. parreesia.} 22. ja mitä tahansa me anomme, sen me häneltä saamme, koska noudatamme hänen käskyjään ja teemme sitä, mikä on hänelle otollista. 23. Tämä on Hänen käskynsä, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toisiamme, kuten Hän on antanut meille käskyn. 3. Moos. 19:18; Ef. 5:2; 1. Piet. 4:8 24. Joka pitää Hänen käskynsä, pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä. Me tiedämme Hänen pysyvän meissä siitä Hengestä, jonka hän on meille antanut. Joh. 14:23; Joh. 15:10; Room. 8:9; 1. Joh. 4:13



Kirjaudu
Rekisteröidy