1.Raamataim-Soofimissa1, Efraimin vuoristossa, oli mies, nimeltä Elkana, Jerohamin poika, joka oli Elihun poika, joka Toohun poika, joka Suufin poika, efraimilainen.2{Tämän kylän nimestä käytetään myöhemmin sen lyhennettyä muotoa Raama.
KR:n efratilainen on nähtävästi syntynyt virheellisestä sanan "efraimilainen" jäljentämisestä. Asuinpaikkansa puolesta Elkana oli "efraimilainen", mutta 1Aikak.6:26-28:n mukaan hän oli Aaronin pojan Kehatin jälkeläisiä, kuuluen Leevin heimon papilliseen sukuun. Tämän johdosta hänen poikansa Samuel saattoi palvella liitonmajassa ja käyttää papilliseen asuun kuuluvaa kasukkaa (2:18).}2. Hänellä oli kaksi vaimoa. Toisen nimi oli Hanna ja toisen Peninna. Peninnalla oli lapsia, mutta Hanna oli lapseton.3. Elkana meni joka vuosi kotikaupungistaan Siiloon rukoilemaan Herraa Sebaotia ja uhraamaan hänelle. Siellä oli Herran pappeina kaksi Eelin poikaa, Hofni ja Piinehas. Joos. 18:14. Kun Elkana uhrasi, hänellä oli sinä päivänä tapana antaa vaimolleen Peninnalle ja kaikille tämän pojille ja tyttärille määräosat.5. Mutta Hannalle hän antoi kaksinkertaisen osan, sillä hän rakasti Hannaa, vaikka Herra ei ollut suonut tälle lasta.6. Elkanan toinen vaimo kiusasi Hannaa yhtenään ärsyttääkseen häntä, koska Herra oli pitänyt häntä lapsettomana.7. Näin tapahtui joka vuosi niin usein kuin hän meni Herran huoneeseen. Nytkin Peninna kiusasi Hannaa, ja tämä itki eikä syönyt mitään.8. Hänen miehensä Elkana sanoi hänelle: "Hanna, mitä itket, miksi et syö ja miksi olet noin apealla mielellä? Enkö minä ole sinulle enempi kuin 10 poikaa?"
Hannan rukous ja lupaus
9.Kun he olivat Siilossa syöneet ja juoneet, ja pappi Eeli istui istuimellaan Herran pyhäkön ovenpielessä, Hanna nousi10. ja rukoili Herraa mieli murheellisena. Hän itki katkerasti11. ja teki lupauksen: "Herra Sebaot, jos sinä katsot palvelijattaresi kurjuutta, muistat minua etkä unohda palvelijatartasi, vaan annat minulle miehisen perillisen, niin minä annan hänet Herralle koko hänen elinajakseen, eikä partaveitsi ole koskettava hänen päätään." 4. Moos. 6:2-2112. Hänen rukoillessaan pitkään Herran edessä Eeli tarkkasi hänen suutaan.13. Hanna näet rukoili hiljaa itsekseen. Vain hänen huulensa liikkuivat, mutta ääntä häneltä ei kuulunut. Eeli luuli, että hän oli juovuksissa14. ja sanoi hänelle: "Kuinka kauan sinä siinä olet juovuksissa? Haihduta humalasi."15. Hanna vastasi: "Ei, herrani, olen murheen raskauttama vaimo. Viiniä ja väkijuomaa en ole juonut, vaan minä vuodatin sydämeni Herran eteen.16. Älä pidä palvelijatartasi kelvottomana naisena, sillä tuskani ja suruni suuruuden tähden olen näin kauan puhunut."17. Eeli vastasi ja sanoi: "Mene rauhaan, Israelin Jumala antakoon sinulle, mitä olet häneltä pyytänyt."18. Hanna sanoi: "Salli palvelijattaresi saada armo silmiesi edessä." Sitten vaimo meni pois ja söi eikä enää näyttänyt murheelliselta.19. Varhain seuraavana aamuna he nousivat ja kumartaen rukoilivat Herran edessä. Sen jälkeen he palasivat kotiinsa Raamaan. Elkana yhtyi vaimoonsa Hannaan, ja Herra muisti häntä.20. Hanna tuli raskaaksi, synnytti vuoden vaihteessa pojan ja antoi hänelle nimen Samuel3, sanoen: "Herralta minä olen hänet pyytänyt." {SheMuu'eeL merkitsee "Jumala on kuullut".}21. Elkana ja koko hänen perheensä lähti uhraamaan Herralle jokavuotista teurasuhria ja lupausuhriaan.22. Hanna ei kuitenkaan lähtenyt mukaan, vaan sanoi miehelleen: "Kun poika on vieroitettu, minä vien hänet sinne, niin että hän tulee Herran kasvojen eteen ja saa jäädä sinne ainiaaksi."23. Hänen miehensä Elkana sanoi: "Tee niin kuin näet hyväksi, jää kotiin, kunnes olet vieroittanut hänet. Kunhan Herra vain täyttää sanansa." Niin vaimo jäi kotiin ja imetti poikaansa, kunnes vieroitti hänet.
Samuel viedään Siiloon
24.Vieroitettuaan Samuelin Hanna vei tämän kanssaan ja otti mukaansa 3-vuotiaan härän4, yhden eefa-mitan jauhoja ja leilin viiniä. Niin hän vei Samuelin Herran huoneeseen Siiloon. Poika oli vielä pieni. {Näin LXX, Qumranin 1Sam. ja syyr. käännös. MT/KR kolme härkää.}25. Teurastettuaan härän he veivät pojan Eelin luo.26. Hanna sanoi hänelle: "Herrani, niin totta kuin sinä elät, herrani, minä olen se vaimo, joka seisoin tässä luonasi rukoillen Herraa.27. Tätä poikaa minä rukoilin. Herra antoi minulle, mitä häneltä pyysin.28. Sen tähden minä luovutan hänet Herralle. Kaikiksi elämänsä päiviksi hän olkoon Herralle annettu." Samuel rukoili siellä Herraa.