1.Kun Samuel tuli vanhaksi, hän pani poikansa Israelin tuomareiksi.2. Hänen esikoisensa nimi oli Jooel, ja hänen toisen poikansa nimi oli Abija. Nämä olivat tuomareina Beersebassa.3. Hänen poikansa eivät kuitenkaan vaeltaneet hänen teitään, vaan olivat väärän voiton pyytäjiä, ottivat lahjuksia ja vääristivät oikeutta.4. Niin kaikki Israelin vanhimmat kokoontuivat ja tulivat Samuelin luo Raamaan5. ja sanoivat hänelle: "Sinä olet käynyt vanhaksi, eivätkä poikasi vaella sinun teitäsi. Aseta nyt meille oikeutta jakamaan kuningas, jollainen on kaikilla muillakin kansoilla."6. Samuel pahastui siitä, että he sanoivat: "Anna meille kuningas jakamaan meille oikeutta." Hän puhui asiasta rukouksessa Herralle.7. Herra sanoi Samuelille: "Kuule kansan ääntä kaikessa, mitä he sinulle sanovat. Eiväthän he ole pitäneet halpana sinua, vaan minua he ovat pitäneet halpana, kun eivät enää halua pitää minua kuninkaanaan.8. Niin he ovat tehneet siitä päivästä, jona minä johdatin heidät tänne Egyptistä, tähän päivään asti. He ovat hylänneet minut ja palvelleet muita jumalia, ja niin he tekevät nyt sinullekin.9. Kuule siis heidän ääntään. Kuitenkin varoita heitä vakavasti ja ilmoita heille, mitä oikeuksia on kuninkaalla, joka on heitä hallitseva." 5. Moos. 17:14-2010. Samuel puhui kaikki Herran sanat kansalle, joka pyysi häneltä kuningasta.11. Hän sanoi: "Nämä oikeudet on kuninkaalla, joka on teitä hallitseva: Hän ottaa teidän poikianne ja panee heitä vaunumiehikseen, ratsumiehikseen ja juoksemaan vaunujensa edellä.12. Hän panee heitä myös 1000:n ja 50:n päälliköiksi, suorittamaan hänen kyntöjään, leikkaamaan hänen viljaansa sekä tekemään hänelle sotatarpeita ja vaunutarpeita.13. Teidän tyttäriänne hän ottaa voiteiden tekijöiksi, keittäjiksi ja leipojiksi.14. Hän ottaa teidän parhaat peltonne, viinitarhanne ja öljypuunne ja antaa ne palvelijoilleen.15. Hän ottaa kymmenykset teidän kylvöstenne ja viinitarhojenne sadosta, antaen ne hoviherroilleen ja palvelijoilleen.16. Hän ottaa myös teidän palvelijoitanne, palvelijattarianne, parhaita nuoria miehiänne ja aasejanne, teettäen niillä omia töitään.17. Hän ottaa kymmenykset teidän lampaistanne, ja te tulette hänen palvelijoikseen.18. Silloin te huudatte Herraa kuninkaanne tähden, jonka olette itsellenne valinneet, mutta hän ei kuule teitä."19. Kansa ei välittänyt Samuelin puheesta, vaan sanoi: "Ei, kuningas meidän täytyy saada.20. Me tahdomme olla samanlaisia kuin kaikki muut kansat: kuningas jakakoon meille oikeutta, johtakoon meitä ja käyköön sotiamme."21. Kuultuaan kaikki kansan puheet Samuel vei ne rukouksessa Herran eteen.22. Herra sanoi Samuelille: "Kuule heidän ääntään ja aseta heille kuningas." Samuel sanoi Israelin miehille: "Menkää kukin kaupunkiinne."