Toinen Aikakirja
18 LUKU
Liitto Aramia vastaan
1. Joosafatille tuli paljon rikkautta ja kunniaa, ja hän lankoutui Ahabin kanssa1.
2. Muutamien vuosien kuluttua hän meni Ahabin luo Samariaan. Ahab teurastutti hänelle ja hänen kanssaan olevalle väelle paljon lampaita ja nautoja sekä kehotti häntä lähtemään sotaan Gileadin Raamotia vastaan.
3. Israelin kuningas Ahab sanoi Joosafatille, Juudan kuninkaalle: "Lähdetkö minun kanssani Gileadin Raamotiin?" Hän vastasi: "Minä niin kuin sinä, minun kansani kuten sinun kansasi. Minä tulen kanssasi sotaan."
Väärät profeetat ja Miika
4. Joosafat kuitenkin lisäsi Israelin kuninkaalle: "Kysy silti ensin, mitä Herra sanoo."
5. Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, 400 miestä, ja kysyi heiltä: "Onko meidän lähdettävä sotaan Gileadin Raamotia vastaan, vai onko oltava lähtemättä?" He vastasivat: "Lähde! Jumala antaa sen kuninkaan käsiin."
6. Mutta Joosafat kysyi: "Eikö täällä ole enää ketään muuta Herran profeettaa, jolta voisimme tiedustella?"
7. Israelin kuningas vastasi Joosafatille: "On vielä mies, jolta voisimme kysyä Herran mieltä, mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pahaa. Hän on Miika, Jimlan poika." Joosafat sanoi: "Älköön kuningas puhuko noin."
8. Israelin kuningas kutsui erään hoviherran ja sanoi: "Nouda kiiruusti Miika, Jimlan poika."
9. Israelin kuningas ja Joosafat, Juudan kuningas, istuivat kumpikin valtaistuimellaan puettuina kuninkaallisiin pukuihinsa. He istuivat puimatantereella Samarian portin ovella, ja kaikki profeetat olivat profetoimassa heidän edessään.
10. Sidkia, Kenaanan poika, teki itselleen rautasarvet ja sanoi: "Näin sanoo Herra: 'Näillä sinä pusket aramilaisia, kunnes teet heistä lopun'."
11. Kaikki profeetat ennustivat samalla tavalla, sanoen: "Mene Gileadin Raamotiin, niin sinä saat voiton. Herra antaa sen kuninkaan käsiin."
12. Viestinviejä, joka oli mennyt kutsumaan Miikaa, sanoi hänelle: "Kaikki profeetat ovat yhdestä suusta luvanneet kuninkaalle hyvää. Olkoon sinun sanasi heidän sanansa mukainen, ja lupaa sinäkin hyvää."
13. Miika vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, minä puhun sen, minkä Jumalani sanoo."
14. Kun hän tuli kuninkaan eteen, tämä sanoi hänelle: "Miika, onko meidän lähdettävä sotaan Gileadin Raamotiin, vai onko oltava lähtemättä?" Miika vastasi: "Menkää, niin te saatte voiton. Heidät annetaan teidän käsiinne."
15. Mutta kuningas sanoi hänelle: "Kuinka monta kertaa minun on vannotettava sinua, ettet puhu minulle muuta kuin totuutta Herran nimessä?"
16. Silloin Miika sanoi: "Minä näin koko Israelin hajallaan vuorilla kuin lampaat, joilla ei ole paimenta. Herra sanoi: 'Näillä ei ole isäntää. Palatkoot he kukin rauhassa kotiinsa'."
17. Niin Israelin kuningas sanoi Joosafatille: "Enkö minä sanonut sinulle, ettei tämä koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pahaa?"
18. Miika sanoi: "Kuulkaa siis Herran sana: Minä näin Herran istuvan istuimellaan ja kaiken taivaan joukon seisovan hänen edessään, hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.
19. Herra sanoi: 'Kuka viekoittelisi Ahabin, Israelin kuninkaan, lähtemään sotaan, että hän kaatuisi Gileadin Raamotissa?' Kuka vastasi niin, kuka näin.
20. Silloin tuli muuan henki, asettui Herran eteen ja sanoi: 'Minä eksytän hänet'. Herra kysyi häneltä: 'Miten?'
21. Hän vastasi: 'Minä menen valheen hengeksi kaikkien hänen profeettojensa suuhun'. Herra sanoi: 'Saat harhauttaa, siihen sinä pystyt. Mene ja tee niin'.
22. Herra on pannut valheen hengen näiden sinun profeettojesi suuhun, sillä hän on päättänyt sinun osaksesi onnettomuuden."
23. Sidkia, Kenaanan poika, astui silloin esille, löi Miikaa poskelle ja sanoi: "Mitä tietä on Herran Henki poistunut minusta puhuakseen sinun kanssasi?"
24. Miika vastasi: "Sen saat nähdä sinä päivänä, jona kuljet huoneesta huoneeseen piiloutuaksesi."
25. Israelin kuningas sanoi: "Ottakaa Miika ja viekää hänet takaisin Aamonin, kaupungin päällikön, ja Jooaan, kuninkaan pojan, luo
26. ja sanokaa: 'Näin sanoo kuningas: Pankaa hänet vankilaan ja elättäkää häntä niukalla vedellä ja leivällä, kunnes minä palaan voittajana takaisin'."
27. Miika vastasi: "Jos sinä palaat voittajana takaisin, niin Herra ei ole puhunut minun kauttani." Hän lisäsi: "Kuulkaa tämä, kaikki kansat."
Taistelu Raamotista
28. Israelin kuningas ja Joosafat, Juudan kuningas, menivät Gileadin Raamotiin.
29. Israelin kuningas sanoi Joosafatille: "Vaihdanpa toiset vaatteet ja pukeudun tuntemattomaksi, kun käyn taisteluun. Mutta ole sinä omissa vaatteissasi." Niin Israelin kuningas pukeutui tuntemattomaksi ja kävi taisteluun.
30. Aramin kuningas oli antanut sotavaunujensa päälliköille käskyn: "Älkää ryhtykö taisteluun kenenkään muun kanssa, olkoon alempi tai ylempi, kuin ainoastaan Israelin kuninkaan kanssa."
31. Kun sotavaunujen päälliköt näkivät Joosafatin, he ajattelivat: "Tuo on Israelin kuningas", ja ympäröivät hänet hyökätäkseen hänen kimppuunsa. Silloin Joosafat huusi, ja Herra auttoi häntä kääntäen heidät pois hänestä.
32. Kun näet sotavaunujen päälliköt näkivät, ettei hän ollutkaan Israelin kuningas, he vetäytyivät hänestä pois.
Ahab haavoittuu ja kuolee
33. Eräs mies, joka oli jännittänyt jousensa ja ampui umpimähkään, satutti Israelin kuningasta vyöpanssarin ja rintahaarniskan väliin. Niin tämä sanoi vaunujensa ohjaajalle: "Käännä vaunut ja vie minut pois sotarintamasta, sillä minä olen haavoittunut."
34. Kun taistelu sinä päivänä yltyi yltymistään, Israelin kuningas jäi iltaan asti seisomaan vaunuihinsa, päin aramilaisia. Auringonlaskun aikaan hän kuoli.