1.Minun täytyy kerskua, vaikka se ei olekaan hyödyllistä. Siirryn nyt näkyihin ja Herran ilmestyksiin.2. Tunnen miehen, joka on Kristuksessa. 14 vuotta sitten hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän ruumiissaan vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää.3. Minä tiedän, että tämä mies - oliko hän ruumiissaan vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää -4. temmattiin paratiisiin ja kuuli sanomattomia sanoja, joita ihmisen ei ole lupa puhua. Luuk. 23:43; Ilm. 2:75. Tästä miehestä minä kerskaan, mutta itsestäni en kerskaa, paitsi heikkoudestani.6. Vaikka haluaisinkin kerskata, en olisi houkka, sillä puhuisin totta. En kuitenkaan sitä tee, ettei kukaan ajattelisi minusta enempää kuin mitä näkee minun olevan, tai mitä hän minusta kuulee.
Pistin lihassa
7.Etten niin suurenmoisten ilmestysten tähden ylpeilisi, minulle on annettu lihaani pistin1, Saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi. {kreik. skolops, jota LXX 4Moos.33:5 ja Hes.28:24 käyttää ahdistavista ja vainoavista ihmisistä. 12:10 osoittaa Paavalin käyttävän sitä samassa merkityksessä.}8. Tämän vuoksi olen kolmesti rukoillut Herraa, että se erkanisi minusta.9. Hän on vastannut minulle: "Minun armossani on sinulle kyllin, sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa." Siksi minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun.10. Tämän vuoksi olen mieltynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin, ahdistuksiin Kristuksen tähden. Kun näet olen heikko, silloin olen väkevä. Fil. 4:13
Suhteet Korinton seurakuntaan
11.Olen tullut houkaksi. Te olette pakottaneet minut siihen. Minun olisi pitänyt saada suositusta teiltä, sillä en ole missään kohden ollut noita isoisia apostoleja huonompi, vaikka en olekaan mitään.12. Onhan apostolin tunnustekoja tehty teidän keskuudessanne kaikessa kestävyydessä tunnusmerkein, ihmein ja voimateoin.13. Missä muussa te olette jääneet muita seurakuntia vähemmälle kuin siinä, etten puolestani ole rasittanut teitä? Suokaa tämä vääryys minulle anteeksi! 1. Kor. 9:12; 1. Kor. 9:18; 2. Kor. 11:7-914. Kolmannen kerran olen nyt valmis tulemaan teidän luoksenne, enkä ole oleva teille rasitukseksi. En ole kiinnostunut teidän varoistanne, vaan teistä itsestänne. Eiväthän lapset ole velvollisia kokoamaan omaisuutta vanhemmilleen, vaan vanhemmat lapsilleen.15. Olen mielelläni uhraava teidän sielujenne hyväksi kaiken, itsenikin. Siksikö, että teitä näin suuresti rakastan, saan teiltä vähemmän vastarakkautta?16. Olkoonpa niin, etten ole teitä rasittanut. Mutta ehkä olen viekas ja olen kavaluudella kietonut teidät pauloihini!17. Olenko jonkun luoksenne lähettämäni avulla pyrkinyt hyötymään teistä?18. Kehotin Tiitusta lähtemään matkaan ja lähetin toisen veljen hänen kanssaan. Ei kai Tiitus pyrkinyt hyötymään teistä? Emmekö ole vaeltaneet samassa hengessä? Emmekö samoja jälkiä?19. Olette varmaan jo ehtineet luulla meidän puolustelevan itseämme. Jumalan edessä, Kristuksessa me puhumme, mutta kaikki teille rakennukseksi, rakkaani.20. Pelkään, etten tullessani ehkä tapaa teitä sellaisina kuin tahdon, ja että te kohtaatte minut toisenlaisena kuin toivotte. Pelkään tapaavani riitaa, kateutta, vihaa, juonia, panetteluja, juoruja, pöyhkeilyä, epäjärjestyksiä.21. Pelkään, että tultuani Jumalani on taas nöyryyttävä minua teidän luonanne, ja että joudun suremaan monien ennen synnissä eläneiden tähden, jotka eivät ole katuneet sitä saastaisuutta, haureutta ja irstautta, mitä ovat harjoittaneet.