Apostolien teot

13 LUKU

Barnabas ja Saul lähetystyöhön

1. Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia: Barnabas, Simeon, lisänimeltään Niger, Lukius, kyreneläinen, Manaen, neljännesruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, ja Saul. 2. Heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: "Erottakaa minulle Barnabas ja Saul siihen työhön, mihin olen heidät kutsunut." Ap. t. 9:15; Room. 1:1; Gal. 1:15 3. Niin he paastosivat, rukoilivat, panivat kätensä heidän päälleen ja lähettivät heidät matkaan. Ap. t. 6:6; Ap. t. 14:23

PAAVALIN ENSIMMÄINEN LÄHETYSMATKA

Työ Kyprossa

4. Pyhän Hengen lähettäminä Barnabas ja Saul menivät Seleukiaan1 ja purjehtivat sieltä Kyproon. {Seleukia oli Antiokian satamakaupunki Välimeren rannalla Orontesjoen suulla.} 5. Tultuaan Salamiiseen he julistivat Jumalan sanaa juutalaisten synagogissa. Heillä oli mukanaan palvelijana myös Johannes. 6. Vaellettuaan koko saaren läpi Pafoon asti he tapasivat erään juutalaisen miehen, noidan ja väärän profeetan, jonka nimi oli Barjeesus. 7. Hän oleskeli käskynhaltijan, Sergius Pauluksen, luona, joka oli viisas mies. Tämä kutsui Barnabaan ja Saulin luokseen ja halusi kuulla Jumalan sanaa. 8. Mutta mainittu noita - sitä hänen toinen nimensä Elymas merkitsee - vastusti heitä, koettaen estää käskynhaltijaa tulemasta uskoon. 9. Silloin Saul - eli Paavali - täynnä Pyhää Henkeä katsoi häneen tiukasti 10. ja sanoi: "Voi sinua, joka olet täynnä kaikkea vilppiä ja kavaluutta, sinä Perkeleen sikiö, kaiken vanhurskauden vihollinen, etkö lakkaa vääristelemästä Herran suoria teitä? 11. Herran käsi on sinun päälläsi, ja sinä tulet sokeaksi etkä näe aurinkoa määräaikaan asti." Hänen päälleen laskeutui samassa synkeys ja pimeys, ja hän käveli ympäri etsien taluttajaa. 12. Nähdessään, mitä tapahtui, käskynhaltija ihmetteli Herran oppia ja uskoi. 13. Purjehdittuaan Pafosta Paavali seuralaisineen tuli Pamfylian Pergeen. Siellä Johannes erosi heistä ja palasi Jerusalemiin. Ap. t. 15:38

Pisidian Antiokiassa

14. Pergestä he vaelsivat eteenpäin ja saapuivat Pisidian Antiokiaan. He menivät sapatinpäivänä synagogaan ja istuutuivat. 15. Lain ja profeettojen lukemisen jälkeen synagogan esimiehet lähettivät heille sanan: "Miehet, veljet, jos teillä on jokin kehotuksen sana kansalle, niin puhukaa." Luuk. 4:16-17 16. Silloin Paavali nousi, viittasi kädellään ja sanoi: "Te Israelin miehet ja te Jumalaa pelkäävät2, kuulkaa! {Jumalaa pelkäävät, ks. sel. Apt.10:2.} 17. Israelin kansan Jumala valitsi isämme ja korotti tämän kansan heidän ollessaan muukalaisina Egyptin maassa, ja vei heidät sieltä pois väkevällä kädellään. 2. Moos. 12:37; 2. Moos. 12:41 18. Hän kärsi heidän tapojaan erämaassa noin 40 vuotta, 2. Moos. 16:8; 4. Moos. 14:34; Ps. 95:10 19. hävitti seitsemän kansaa Kanaanin maasta ja jakoi niiden maan heille perinnöksi. 5. Moos. 7:1; Joos. 14:1-2 20. Näin kului noin 450 vuotta. Sen jälkeen hän antoi heille tuomareita profeetta Samueliin asti. Tuom. 2:16; Tuom. 2:18; Tuom. 3:9 21. Kun he sitten pyysivät itselleen kuningasta, Jumala antoi heille Saulin, Kiisin pojan, miehen Benjaminin heimosta. Tämä hallitsi 40 vuotta. 22. Herra pani hänet kuitenkin viralta ja herätti heille kuninkaaksi Daavidin, josta hän myös todisti ja sanoi: 'Minä olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan, sydämeni mukaisen miehen, joka on kaikessa toteuttava minun tahtoni'. 1. Sam. 13:14; 2. Sam. 2:4; 2. Sam. 5:3 23. Tämän jälkeläisistä Jumala on lupauksensa mukaan antanut tulla Jeesuksen Israelille Vapahtajaksi. Jes. 11:1; Jer. 23:5 24. Ennen Hänen tuloaan Johannes saarnasi parannuksen kastetta kaikille israelilaisille. Mal. 3:1; Matt. 3:1-2; Joh. 1:23; Ap. t. 19:4 25. Kun Johannes oli päättämässä juoksunsa, hän sanoi: 'En minä ole se, joksi te minua luulette. Minun jälkeeni tulee toinen, jonka kenkiäkään en ole arvollinen jaloista riisumaan.' Matt. 3:11; Joh. 1:20; Joh. 1:26 26. Miehet, veljet, te Aabrahamin suvun lapset, ja te Jumalaa pelkäävät, meille on tämä pelastuksen sana lähetetty. Matt. 10:6; Ap. t. 3:26 27. Jerusalemin asukkaat ja heidän hallitusmiehensä eivät tunteneet Jeesusta. Hänet tuomitessaan he toteuttivat profeettojen sanat, joita luetaan jokaisena sapattina. 28. Vaikka he eivät löytäneet mitään, mistä hän olisi ansainnut kuoleman, he anoivat Pilatukselta, että hänet surmattaisiin. Matt. 27:20; Ap. t. 3:13-14 29. Täytettyään kaiken, mitä hänestä on kirjoitettu, he ottivat hänet alas puusta ja panivat hautaan. 30. Mutta Jumala herätti hänet kuolleista. 31. Hän ilmestyi useina päivinä niille, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta Jerusalemiin, ja jotka nyt ovat hänen todistajiaan kansan edessä. Luuk. 24:3; Luuk. 24:36; Joh. 20:19; Joh. 21:1; Ap. t. 1:3 32. Me julistamme teille sen evankeliumin, että Jumala on isille annetun lupauksen täyttänyt meille, heidän lapsilleen, herättäen Jeesuksen, 33. kuten toisessa psalmissa on kirjoitettu: 'Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin'. Ps. 2:7; Hepr. 5:5 34. Kun Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista, hän ei enää palaa katoavaisuuteen. Tästä Jumala on sanonut: Minä annan teille, mitä pyhästi ja varmasti olen Daavidille luvannut. Jes. 55:3 35. Sen tähden hän myös toisessa paikassa sanoo: 'Sinä et salli Pyhäsi ruumiin maatua3'. {KR: nähdä katoavaisuutta. Samoin seur. jakeissa. Ks. Ps.16:10. Ap.t.2:27.} 36. Palveltuaan aikanaan Jumalan tahtoa Daavid nukkui pois, tuli otetuksi isiensä luo, ja hänen ruumiinsa on maatunut. 37. Hän taas, jonka Jumala herätti, ei nähnyt ruumiinsa maatumista. 38. Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttaan teille julistetaan syntien anteeksiantamus. Luuk. 24:47; Joh. 20:22-23 39. Jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskautetuksi, vapaaksi kaikesta [synnin syyllisyydestä], mistä ette voineet Mooseksen lain kautta tulla vanhurskautetuiksi4. Jes. 53:11; Hab. 2:4; Room. 3:24-28{Ks. sel. Matt.5:20. Jaak.2:23-25. Vanhurskauttaminen (dikaio'oo) ei ole vanhurskaaksi tekemistä ja tulemista, vaan sellaiseksi lukemista. Syntinsä Jeesuksen veressä anteeksi saaneen Jumala lukee ja sanassaan julistaa vanhurskaaksi. Pyhä Henki synnyttää evankeliumin sanalla uskon tähän, "kirkastaa" sen sydämelle, vaikuttaen samalla sen hedelmänä rakkautta ja halukasta kuuliaisuutta Jumalan sanan opetuksille ja käskyille.} 40. Pitäkää siis varanne, ettei teitä kohtaa se, mistä profeetat ovat sanoneet: 41. 'Huomatkaa, te halveksijat, hämmästykää ja hävitkää, sillä minä teen teidän päivinänne teon, jota ette uskoisi, jos joku kertoisi sen teille'." Hab. 1:5 42. Heidän lähtiessään ulos heitä pyydettiin puhumaan näistä asioista seuraavanakin sapattina. 43. Synagogasta hajaannuttaessa monet juutalaiset ja jumalaapelkäävät käännynnäiset seurasivat Paavalia ja Barnabasta. Nämä puhuivat heille ja kehottivat heitä pysymään Jumalan armossa. Ap. t. 11:23 44. Seuraavana sapattina melkein koko kaupunki kokoontui kuulemaan Jumalan sanaa.

Vastustusta ja vainoa

45. Nähdessään kansanjoukot juutalaiset tulivat kiihkoa täyteen, väittelivät Paavalin puheita vastaan ja herjasivat. 46. Silloin Paavali ja Barnabas sanoivat heille suoraan: "Teille oli Jumalan sana ensiksi puhuttava. Koska te työnnätte sen luotanne ettekä pidä itseänne mahdollisina iäiseen elämään, me käännymme muihin kansoihin kuuluvien5 puoleen. Ap. t. 3:26; Ap. t. 18:6; Ap. t. 28:28{KR: pakanain. Samoin jj.47,48 sekä 4:2.} 47. Herra on näet antanut meille tämän käskyn: 'Minä olen pannut sinut kansojen valoksi, että olisit pelastukseksi maan ääriin asti'." Jes. 49:6 48. Tämän kuullessaan muihin kansoihin kuuluvat iloitsivat, ylistivät Herran sanaa ja tulivat uskoon, kaikki, jotka oli säädetty ikuiseen elämään. Room. 8:29-30 49. Herran sanaa levitettiin koko siihen maakuntaan. 50. Mutta juutalaiset yllyttivät jumalaapelkääviä ylhäisiä naisia ja kaupungin johtavia miehiä, nostivat vainon Paavalia ja Barnabasta vastaan ja ajoivat heidät pois alueiltaan. 2. Tim. 3:11 51. Nämä pudistivat tomun jaloistaan heitä vastaan ja menivät Ikonioniin. Matt. 10:14 52. Mutta opetuslapset olivat täynnä iloa ja Pyhää Henkeä. Ef. 5:18



Kirjaudu
Rekisteröidy