Apostolien teot

20 LUKU

Matka Makedoniaan, Kreikkaan ja Trooaaseen

1. Metelin asetuttua Paavali kutsui opetuslapset luokseen. Rohkaistuaan heitä hän hyvästeli heidät ja lähti matkalle Makedoniaan. 2. Kuljettuaan niiden paikkakuntien läpi ja puhuttuaan monta kehotuksen sanaa hän tuli Kreikkaan. 3. Siellä hän viipyi kolme kuukautta. Hän aikoi lähteä meritse Syyriaan, mutta kuultuaan juutalaisten salahankkeesta hän päättikin palata Makedonian kautta. 4. Hänen mukanaan menivät berealainen Soopater, Pyrruksen poika, tessalonikalaisista Aristarkus ja Sekundus, derbeläinen Gaius, Timoteus sekä aasialaiset Tykikus ja Trofimus. 5. Nämä menivät edeltä ja odottivat meitä Trooaassa. 6. Happamattoman leivän juhlan [pääsiäisen] jälkeen me purjehdimme Filippistä1 ja tulimme viidentenä päivänä heidän luokseen Trooaaseen, jossa viivyimme seitsemän päivää. {Luukas liittyi Filippissä Paavalin seuraan.}

Jumalanpalvelus Trooaassa

7. Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, me olimme kokoontuneet murtamaan leipää2. Paavali aikoi seuraavana päivänä matkustaa pois, ja hän keskusteli heidän kanssaan, pitkittäen puhettaan puoliyöhön asti. {Se on, viettämään ehtoollista.} 8. Yläsalissa, jossa olimme koolla, oli palamassa monta lamppua. 9. Eräs Eutykus-niminen nuorukainen istui ikkunalla. Kun Paavalin puhe kesti pitkään, hän vaipui sikeään uneen ja sen vallassa putosi kolmannesta kerroksesta maahan. Hänet nostettiin ylös kuolleena. 10. Paavali meni alas, heittäytyi hänen päälleen, kiersi kätensä hänen ympärilleen ja sanoi: "Älkää hätäilkö, sillä hänen henkensä on hänessä." 11. Paavali meni jälleen ylös, mursi leipää ja söi. Hän keskusteli heidän kanssaan vielä pitkään, päivän koittoon asti, ja lähti sitten matkalle. 12. He veivät pojan sieltä elävänä ja tulivat suuresti lohdutetuiksi.

Trooaasta Miletoon

13. Me menimme edellä ja astuen laivaan purjehdimme Assoon, jossa aioimme ottaa Paavalin laivaan. Hän oli näin määrännyt, aikoen itse kulkea jalan. 14. Kun hän yhtyi meihin Assossa, me otimme hänet laivaan ja purjehdimme Mityleneen. 15. Lähtien sieltä purjehtimaan me saavuimme seuraavana päivänä Kios-saaren kohdalle. Sitä seuraavana päivänä tulimme Samos-saaren lähelle ja sen jälkeisenä päivänä Miletoon. 16. Paavali oli päättänyt purjehtia Efeson ohi, ettei häneltä kuluisi aikaa Aasiassa. Hän kiiruhti joutuakseen helluntaiksi Jerusalemiin, mikäli mahdollista.

Puhe Efeson vanhimmille

17. Miletosta Paavali lähetti sanan Efesoon ja kutsui luokseen seurakunnan vanhimmat. 18. Heidän saavuttuaan hänen luokseen hän puhui heille: "Te tiedätte, millä tavoin minä kaiken aikaa, Aasiaan tuloni ensimmäisestä päivästä asti, olen ollut teidän kanssanne. Ap. t. 19:10 19. Olen palvellut Herraa nöyrin mielin ja kyynelin sekä koettelemuksissa, joita juutalaisten salahankkeet ovat aiheuttaneet. 20. En ole vetäytynyt pois julistamasta teille sitä, mikä on hyödyllistä, ja opettamasta teitä sekä julkisesti että kodeissa. 21. Juutalaisia ja kreikkalaisia olen todistuksellani taivuttanut parannuksessa kääntymään Jumalan puoleen ja uskomaan Herraamme Jeesukseen Kristukseen. 22. Nyt minä matkustan hengessä sidottuna Jerusalemiin tietämättä, mitä minulle siellä tapahtuu. 23. Sen vain tiedän, että joka kaupungissa Pyhä Henki todistaa ja sanoo minulle, että kahleet ja ahdistukset odottavat minua. Ap. t. 9:16; Ap. t. 21:4; Ap. t. 21:11 24. En kuitenkaan pidä henkeäni itselleni minkään arvoisena, kunhan vain täytän juoksuni ja Herralta Jeesukselta saamani palvelutehtävän, Jumalan armon evankeliumin todistamisen. 25. Nyt minä tiedän, että te ette enää näe kasvojani, ei kukaan teistä, joiden keskuudessa olen vaeltanut saarnaten [Jumalan] valtakuntaa. Matt. 3:2; Matt. 6:33 26. Siksi minä todistan teille tänä päivänä, että jos jotkut teistä joutuvat kadotukseen, minä olen viaton kaikkien vereen, 27. sillä minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan tahtoa. 28. Valvokaa itseänne ja koko sitä laumaa, johon Pyhä Henki on pannut teidät kaitsijoiksi paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellään on itselleen hankkinut. Ef. 1:7; 1. Piet. 1:19; 1. Piet. 5:2; Ilm. 5:9 29. Minä tiedän, että lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät säästä laumaa. Matt. 7:15; Joh. 10:12; 2. Piet. 2:1 30. Teidän omasta joukostannekin nousee miehiä, jotka puhuvat sellaista mikä on väärää ja nurjaa, vetääkseen opetuslapsia mukaansa. Gal. 4:17; 1. Joh. 2:18-19 31. Valvokaa sen tähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä päivää kyynelin neuvonut ja opettanut3 teitä kutakin. Mark. 13:35; Mark. 13:37; Ap. t. 19:8; Ap. t. 19:10{Sana nouthetoon merkitsee sekä neuvomista että opettamista.} 32. Nyt minä jätän teidät Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun, hänen, joka kykenee rakentamaan teitä ja antamaan teille perintöosan kaikkien pyhitettyjen joukossa. 33. Hopeaa, kultaa tai vaatteita en ole keneltäkään halunnut. 34. Te tiedätte itse, että nämä minun käteni ovat työllään hankkineet, mitä minä ja työtoverini olemme tarvinneet. 35. Kaikessa olen osoittanut teille, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista, muistaen nämä Herran Jeesuksen omat sanat: 'Autuaampaa on antaa kuin ottaa'." 36. Tämän sanottuaan Paavali polvistui ja rukoili kaikkien heidän kanssaan. Ap. t. 21:5 37. He kaikki ratkesivat haikeasti itkemään, lankesivat Paavalin kaulaan ja suutelivat häntä. 38. Heitä suretti eniten sana, että he eivät enää saisi nähdä hänen kasvojaan. Sitten he saattoivat hänet laivaan.



Kirjaudu
Rekisteröidy