1. "Miehet, veljet ja isät, kuulkaa, mitä minä nyt puhun teille puolustuksekseni."2. Kun he kuulivat hänen puhuvan heille hebreankielellä, syntyi vielä suurempi hiljaisuus. Hän sanoi:3. "Minä olen juutalainen, syntynyt Kilikian Tarsossa, mutta kasvatettu tässä kaupungissa. Gamalielin jalkojen juuressa minua on opetettu tarkoin noudattamaan isien lakia. Minä kiivailin Jumalan puolesta, kuten te kaikki tänä päivänä kiivailette. Ap. t. 9:1-29; Ap. t. 26:9-204. Minä vainosin tätä tietä kuolemaan asti, sitoen ja heittäen vankeuteen sekä miehiä että naisia. 1. Kor. 15:9; 1. Tim. 1:135. Ylimmäinen pappi ja koko vanhinten neuvosto voivat tämän minusta todistaa. Minä sain heiltä kirjeitä myös veljille Damaskoon, jonne matkustin tuodakseni sielläkin olevia [Jeesuksen seuraajia] sidottuina Jerusalemiin rangaistaviksi.6. Mutta lähestyessäni Damaskoa taivaasta leimahti keskipäivän aikaan yhtäkkiä kirkas valo ympärilläni.7. Minä kaaduin maahan ja kuulin äänen sanovan minulle: 'Saul, Saul, miksi vainoat minua?'8. Minä kysyin: 'Kuka olet, Herra?' Hän vastasi: 'Minä olen Jeesus Nasaretilainen, jota sinä vainoat'.9. Seuralaiseni näkivät kyllä valon, mutta eivät kuulleet minulle puhuvan ääntä. Ap. t. 9:710. Minä kysyin: 'Herra, mitä minun on tehtävä?' Herra sanoi minulle: 'Nouse ja mene Damaskoon. Siellä sinulle sanotaan kaikki, mitä sinulle on määrätty tehtäväksi.'11. Kun olin sokaistunut sen valon kirkkaudesta, seuralaiseni taluttivat minua kädestä, ja niin minä saavuin Damaskoon.12. Ananias-niminen lain mukaan hurskas mies, josta kaikki siellä asuvat juutalaiset todistivat hyvää,13. tuli luokseni. Hän tuli eteeni ja sanoi: 'Saul, veljeni, palautukoon näkösi.' Sillä hetkellä näköni palasi, ja minä näin hänet.14. Hän sanoi: 'Isiemme Jumala on valinnut sinut tuntemaan tahtonsa, näkemään Vanhurskaan ja kuulemaan hänen suunsa äänen.15. Sinä olet oleva hänen todistajansa kaikkien ihmisten edessä, sen todistaja, mitä olet nähnyt ja kuullut.16. Mitä nyt viivyttelet? Nouse, anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi, huutaen avuksi hänen nimeään'.17. Kun sitten olin palannut Jerusalemiin ja olin temppelissä rukoilemassa, minä jouduin hurmoksiin18. ja näin Jeesuksen. Hän sanoi minulle: 'Lähde kiireesti pois Jerusalemista, sillä he eivät ota vastaan sinun todistustasi minusta'.19. Minä sanoin: 'Herra, he tietävät itse, että minä panin vankeuteen ja ruoskitin synagogissa niitä, jotka uskoivat sinuun.20. Kun Stefanuksen, sinun todistajasi, veri vuodatettiin, minäkin olin läsnä, hyväksyin sen ja vartioin hänen surmaajainsa vaatteita.' Ap. t. 7:58; Ap. t. 8:121. Herra sanoi minulle: 'Mene, minä lähetän sinut kauas kansojen luo'."22. Tähän sanaan asti he kuuntelivat Paavalia. Mutta silloin he alkoivat huutaa: "Pois maan päältä tuollainen! Hän ei saa elää."23. Kun he huusivat, heittelivät vaatteitaan ja viskoivat tomua ilmaan,24. komentaja käski viedä Paavalin kasarmiin. Saadakseen tietää, mistä syystä he hänelle niin huusivat, hän käski kuulustella häntä ruoskimalla.25. Kun he olivat oikaisseet Paavalin ruoskittavaksi, tämä sanoi siinä seisovalle sadanpäällikölle: "Onko teidän lupa ruoskia Rooman kansalaista, vieläpä ilman tuomiota?" Ap. t. 16:37; Ap. t. 23:2726. Tämän kuultuaan sadanpäällikkö meni ilmoittamaan asian komentajalle ja sanoi: "Mitä aiot tehdä? Se mies on Rooman kansalainen."27. Komentaja meni ja kysyi Paavalilta: "Sano minulle, oletko sinä Rooman kansalainen?" Hän vastasi: "Olen."28. Komentaja sanoi: "Minä olen paljolla rahalla hankkinut itselleni tämän kansalaisuuden." Paavali sanoi: "Minulla se on ollut syntymästäni asti."29. Ne, joiden piti tutkia häntä, vetäytyivät heti pois. Myös komentaja pelästyi saatuaan tietää, että Paavali oli Rooman kansalainen, kun oli sidottanut hänet.30. Haluten saada varman tiedon siitä, mistä juutalaiset syyttivät Paavalia, hän seuraavana päivänä päästi tämän siteistä ja kutsui ylipapit ja koko Neuvoston koolle. Hän vei Paavalin alas ja asetti heidän eteensä.