Apostolien teot
5 LUKU
Ananias ja Safiira
1. Muuan Ananias-niminen mies ja hänen vaimonsa Safiira myivät maatilan.
2. Vaimonsa tieten mies kätki osan hinnasta, ja osan hän toi ja pani apostolien jalkojen juureen.
3. Pietari sanoi: "Ananias, miksi annoit Saatanan täyttää sydämesi, niin että koetit pettää Pyhää Henkeä salaten osan maatilan hinnasta? Luuk. 22:3; Joh. 13:2
4. Eikö se myymätönnä ollut sinun omasi, ja eikö myynnin jälkeenkin sen hinta ollut sinun? Miksi päätit sydämessäsi tämän tehdä? Et sinä ole valehdellut ihmisille, vaan Jumalalle."
5. Kun Ananias kuuli nämä sanat, hän kaatui kuolleena maahan. Suuri pelko valtasi kaikki, jotka olivat tätä kuulemassa.
6. Nuoria miehiä nousi ja kääri ruumiin vaatteeseen, kantoi pois ja hautasi hänet.
7. Noin kolmen hetken kuluttua hänen vaimonsa tuli sisään tietämättä, mitä oli tapahtunut.
8. Pietari kysyi häneltä: "Sano minulle: siihenkö hintaan te myitte maatilan?" Hän vastasi: "Kyllä, juuri siihen hintaan."
9. Pietari sanoi hänelle: "Miksi te yksissä tuumin ryhdyitte kiusaamaan Herran Henkeä? Katso, niiden jalat, jotka hautasivat miehesi, ovat oven takana, ja he kantavat sinutkin pois."
10. Nainen kaatui samassa kuolleena Pietarin jalkojen eteen. Sisään tullessaan nuorukaiset tapasivat hänet kuolleena, kantoivat pois ja hautasivat hänet miehensä viereen.
11. Suuri pelko valtasi koko seurakunnan ja kaikki ne, jotka tästä kuulivat.
Voimatekoja ja ihmeitä
12. Apostolien kätten kautta tapahtui kansan keskuudessa monia tunnustekoja ja ihmeitä. Kaikki [uskovat] olivat yksimielisesti koolla Salomon pylväikössä.
13. Ketkään muut eivät uskaltaneet liittyä heihin, mutta kansa piti heitä suuressa arvossa.
14. Herraan uskovia karttui yhä enemmän, suuret joukot sekä miehiä että naisia. Ap. t. 42:47; Ap. t. 6:7
15. Sairaita kannettiin kaduillekin ja pantiin vuoteille ja paareille, että Pietarin kulkiessa edes hänen varjonsa sattuisi johonkuhun heistä. Mark. 6:56; Ap. t. 19:11-12
16. Myös kaupungeista Jerusalemin ympäriltä tuli paljon kansaa. He toivat sairaita ja saastaisten henkien vaivaamia, ja kaikki nämä tulivat terveiksi.
Apostolit vangitaan
17. Silloin ylimmäinen pappi ja kaikki hänen puolellaan olevat saddukeusten lahkoon kuuluvat joutuivat kiihkon valtaan.
18. He kävivät käsiksi apostoleihin ja panivat heidät yleiseen vankilaan. Luuk. 21:12
19. Mutta yöllä Herran enkeli avasi vankilan ovet, vei heidät ulos ja sanoi:
20. "Menkää, seisokaa ja julistakaa temppelissä kansalle kaikki tämän elämän sanat." Joh. 6:68
21. Sen kuultuaan he menivät päivän koittaessa temppeliin ja opettivat.
Apostolit Neuvoston edessä
Ylimmäinen pappi kannattajineen kutsui Neuvoston ja israelilaisten vanhimmat kokoukseen, ja he lähettivät noutamaan apostolit vankilasta.
22. Vankilaan tultuaan oikeudenpalvelijat eivät kuitenkaan löytäneet heitä sieltä. He palasivat ja kertoivat:
23. "Me havaitsimme kyllä vankilan hyvin tarkasti suljetuksi ja vartijat seisomassa ovien edessä. Mutta avatessamme sen me emme sisältä löytäneet ketään."
24. Kun temppelin vartioston päällikkö ja ylipapit kuulivat nämä sanat, he eivät tienneet, mitä ajatella, ja mitä tästä tulisi.
25. Joku tuli silloin ja sanoi heille: "Miehet, jotka te panitte vankilaan, seisovat temppelissä opettamassa kansaa."
26. Silloin päällikkö meni oikeudenpalvelijain kanssa ja nouti heidät, ei kuitenkaan väkisin, sillä he pelkäsivät, että kansa kivittäisi heitä.
27. He toivat heidät ja asettivat Neuvoston eteen. Ylimmäinen pappi kuulusteli heitä
28. ja sanoi: "Me olemme jyrkästi kieltäneet teitä opettamasta tässä nimessä. Te olette kuitenkin täyttäneet Jerusalemin opetuksellanne ja tahdotte saattaa tuon miehen veren meidän päällemme." Matt. 27:25; Ap. t. 4:18-19
29. Pietari ja muut apostolit vastasivat: "Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.
30. Meidän isiemme Jumala on herättänyt Jeesuksen, jonka te ripustitte puuhun ja surmasitte.
31. Jumala on korottanut hänet oikealle puolelleen Päämieheksi ja Vapahtajaksi antamaan Israelille parannusta ja syntien anteeksiantamusta. Luuk. 24:47; Hepr. 2:10
32. Me olemme kaiken tämän todistajia, niin myös Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka häntä tottelevat."
33. Tämän kuullessaan he raivostuivat ja tahtoivat tappaa heidät.
Gamalielin varoitus
34. Silloin Neuvostossa nousi eräs fariseus, nimeltä Gamaliel, lainopettaja, jota koko kansa piti arvossa. Hän käski viedä miehet vähäksi aikaa ulos
35. ja puhui Neuvostolle: "Israelin miehet, harkitkaa tarkoin, mitä aiotte tehdä näille miehille.
36. Ennen näitä päiviä nousi Teudas, sanoen jokin olevansa, ja häneen liittyi noin 400 miestä. Hänet surmattiin, hänen kannattajiensa joukko hajosi ja hävisi jäljettömiin.
37. Hänen jälkeensä nousi Juudas Galilealainen verollepanon aikoihin1. Hän vietteli kansaa puolelleen, mutta sai surmansa, ja häneen liittyneet hajotettiin.
38. Nyt minä sanon teille: pysykää erillänne näistä miehistä ja antakaa heidän olla. Jos näet tämä hanke tai teko on ihmisistä, se raukeaa tyhjään.
39. Mutta jos se on Jumalasta, te ette voi heitä kukistaa. Varokaa, ettei teidän ehkä havaittaisi sotivan itseään Jumalaa vastaan." He noudattivat hänen neuvoaan.
40. Kutsuttuaan apostolit sisään he ruoskittivat heitä, kielsivät heitä puhumasta Jeesuksen nimessä ja päästivät heidät menemään.
41. Apostolit lähtivät Neuvostosta iloisina siitä, että heitä oli pidetty arvollisina kärsimään häväistystä Jeesuksen nimen tähden. Matt. 5:10-12; Room. 5:3; Fil. 1:29; 1. Piet. 4:13
42. He eivät lakanneet, vaan opettivat joka päivä temppelissä ja kodeissa, julistaen evankeliumia Kristuksesta Jeesuksesta.