Apostolien teot

8 LUKU

Saulin johtama vaino

1. Saulkin hyväksyi Stefanuksen surmaamisen. Sinä päivänä nousi suuri vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan. Sen kaikki jäsenet hajaantuivat eri puolille Juudeaa ja Samariaa, apostoleja lukuunottamatta. Ap. t. 22:20 2. Muutamat jumalaapelkäävät miehet hautasivat Stefanuksen ja pitivät hänelle suuret valittajaiset. 3. Saul raateli seurakuntaa. Kulkien talosta taloon hän raahasi ulos miehiä ja naisia panettaen heidät vankilaan.

Filippus Samariassa

4. Ne, jotka näin olivat hajaantuneet, vaelsivat paikasta toiseen ja julistivat evankeliumin sanaa. 5. Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta. Ap. t. 6:5 6. Samarialaiset ottivat yksimielisesti vastaan sen, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen sanansa ja näkivät ne tunnusteot, mitkä hän teki. 7. Monet vapautuivat saastaisista hengistä, jotka lähtivät heistä huutaen kovalla äänellä. Moni halvattu ja rampa parani. 8. Siinä kaupungissa syntyi suuri ilo.

Noita Simon

9. Kaupungissa oli ennestään muuan Simon, joka harjoitti noituutta ja hämmästytti Samarian kansaa sanoen olevansa jokin suuri. 10. Kaikki [samarialaiset], pienimmästä suurimpaan, kuuntelivat häntä. He sanoivat: "Tämä mies on se Jumalan voima, jota sanotaan 'suureksi'." 11. He kuuntelivat häntä siksi, että hän pitkän aikaa oli noituuksillaan hämmästyttänyt heitä. 12. Nyt he uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä. He ottivat kasteen, sekä miehet että naiset. 13. Simon itsekin uskoi ja kasteen saatuaan pysytteli Filippuksen seurassa. Nähdessään ihmeitä ja suuria voimatekoja hän hämmästyi.

Pyhän Hengen lahja

14. Kun Jerusalemissa olevat apostolit kuulivat, että Samaria oli ottanut vastaan Jumalan sanan, he lähettivät Pietarin ja Johanneksen heidän luokseen. 15. Sinne tultuaan nämä rukoilivat heidän puolestaan, että he saisivat Pyhän Hengen. 16. Henki ei ollut vielä laskeutunut kehenkään heistä. Heidät oli vain kastettu Herran Jeesuksen nimeen. 17. Pietari ja Johannes panivat kätensä heidän päälleen, ja he saivat Pyhän Hengen. Ap. t. 19:2; Ap. t. 19:6 18. Kun Simon näki, että Henki annettiin sille, jonka päälle apostolit panivat kätensä, hän toi heille rahaa 19. ja sanoi: "Antakaa minullekin se valta, että kenen päälle panen käteni, hän saa Pyhän Hengen." 20. Pietari sanoi hänelle: "Menkööt rahasi kanssasi kadotukseen, koska luulet Jumalan lahjan olevan rahalla saatavissa. 21. Sinulla ei ole osaa eikä arpaa tähän sanaan, sillä sydämesi ei ole oikea Jumalan edessä. 22. Tee siis parannus1, käänny tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa. Kenties sydämesi ajatus annetaan sinulle anteeksi. {Katuen tunnusta syntisi.} 23. Minä näen sinun olevan täynnä katkeraa sappea ja kiinni vääryyden siteissä." 24. Simon sanoi: "Rukoilkaa te minun puolestani Herraa, ettei minulle tapahtuisi mitään siitä, mitä olette sanoneet." 25. Todistettuaan ja puhuttuaan Herran sanaa Pietari ja Johannes lähtivät Jerusalemiin. Matkalla he julistivat evankeliumia monissa Samarian kylissä.

Filippus ja hoviherra

26. Herran enkeli sanoi Filippukselle: "Nouse ja mene etelään päin tielle, joka vie Jerusalemista alas Gassaan2, joka on autio." {Vanha Gassa oli hävitetty v. 93 eKr. ja oli jäänyt autioksi. Uusi Gassa oli rakennettu siitä jonkin matkan päähän meren rannalle. Tie kulki nähtävästi edelleen autioituneen vanhan Gassan kautta.} 27. Hän nousi ja lähti. Sitä tietä matkusti kuusilainen3 mies, Kandaken, Kuusin kuningattaren, hoviherra, mahtava mies ja hänen varojensa hoitaja. Hän oli tullut Jerusalemiin rukoilemaan {KR: etiopialainen. Ks. sel. 1Kun.10:1. 2Kun.19:9.} 28. ja oli nyt paluumatkalla. Hän istui vaunuissaan ja luki profeetta Jesajan kirjaa4. {Egyptin ja Kuusin välillä oli läheisiä poliittisia ja kulttuuriyhteyksiä. Siihen aikaan Egyptin hallituksen kieli oli kreikka. On luultavaa, että hoviherra luki VT:n kreikkalaista käännöstä, Septuagintaa, ja että hän ja Filippus keskustelivat kreikaksi.} 29. Henki sanoi Filippukselle: "Mene lähemmäs ja pysyttele noiden vaunujen rinnalla." 30. Filippus juoksi vaunujen luo ja kuuli miehen lukevan profeetta Jesajaa. Filippus kysyi häneltä: "Ymmärrätkö myös, mitä luet?" 31. Mies vastasi: "Kuinka voisin ymmärtää, ellei kukaan minua opasta?" Hän pyysi Filippusta nousemaan vaunuihin ja istumaan viereensä. 32. Hänen lukemansa kohta oli tämä: "Niin kuin lammas hänet viedään teuraaksi, ja kuten karitsa on ääneti keritsijänsä edessä, niin ei hänkään suutaan avaa. Jes. 53:7-8 33. Hänen alentumisensa kautta hänen tuomionsa otettiin pois. Kuka kertoo hänen jälkeläistensä sukukunnasta5? Sillä hänen elämänsä otetaan pois maan päältä." {KR: syntyperänsä. Kreikan genea = hebr. DooR, Jes.53:8.} 34. Hoviherra kysyi Filippukselta: "Minä pyydän sinua sanomaan, puhuuko profeetta itsestään vai jostakin toisesta?" 35. Filippus rupesi puhumaan ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta. 36. Jatkaessaan matkaa he tulivat veden ääreen. Hoviherra sanoi: "Tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua." 37. [Filippus sanoi: "Jos sinä uskot koko sydämestäsi, se tapahtukoon". Hän vastasi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika".]6{Hakasuluissa oleva jae 37 on joissakin myöhemmissä käsikirjoituksissa.} 38. Hoviherra käski pysäyttää vaunut. He astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet. 39. Heidän noustuaan vedestä Herran Henki tempasi Filippuksen pois, eikä hoviherra enää nähnyt häntä. Hoviherra jatkoi sitten matkaansa iloiten. 40. Filippus tavattiin Asdodissa. Hän vaelsi kaupungista toiseen julistaen evankeliumia, kunnes tuli Kesareaan.



Kirjaudu
Rekisteröidy