Daniel
10 LUKU
Enkelin ilmestyminen Tigrisvirran rannalla
1. Persian kuninkaan Kooreksen kolmantena hallitusvuotena1 ilmoitettiin sanoma Danielille, jota kutsuttiin Beltsassariksi. Tämä sanoma on totuus ja merkitsee suurta vaivaa. Hän ymmärsi sanoman ja käsitti näyn.
2. Niinä päivinä minä, Daniel, murehdin kolmen viikon ajan.
3. Herkullista ruokaa en syönyt, liha ja viini ei tullut suuhuni, enkä voidellut itseäni öljyllä, kunnes kolme viikkoa oli kulunut.
4. Ensimmäisen kuun 24. päivänä minä olin suuren Hiddekelvirran2 rannalla.
5. Nostaessani katseeni minä näin miehen3, joka oli puettu pellavavaatteisiin, ja jonka kupeet olivat vyötetyt Uufaan kullalla.
6. Hänen ruumiinsa oli kuin krysoliitti, hänen kasvonsa olivat kuin salaman leimaus, hänen silmänsä kuin tulisoihdut, hänen käsivartensa ja jalkansa kuin kiiltävän vasken välke. Hänen sanojensa ääni oli kuin suuren kansanjoukon pauhina.
7. Minä, Daniel, yksin näin sen näyn. Kanssani olevat miehet eivät sitä nähneet. Heidät valtasi kuitenkin suuri pelko, niin että he pakenivat ja piiloutuivat.
8. Minä jäin yksin. Nähdessäni tämän suuren näyn minulta meni kaikki voima. Verevä muotoni muuttui kalmankalpeaksi, eikä minussa ollut voimaa mihinkään.
9. Kuullessani hänen sanojensa äänen minä vaivuin pyörtyneenä kasvoilleni, kasvot maata vasten.
10. Silloin käsi kosketti minua ja ravisti minut hereille polvieni ja käsieni varaan.
11. Hän sanoi minulle: "Daniel, sinä otollinen mies, ota huomioon sanat, jotka sinulle puhun, ja nouse seisomaan, sillä minut on nyt lähetetty sinun luoksesi." Hänen puhuessaan minä nousin vavisten.
12. Hän sanoi minulle: "Älä pelkää, Daniel! Ensimmäisestä päivästä, jona sinä taivutit sydämesi ymmärrykseen ja nöyryyteen Jumalasi edessä, sinun sanasi on kuultu. Sinun sanojesi tähden minä olen tullut.
13. Persian valtakunnan [paha] enkeliruhtinas seisoi vastustamassa minua 21 päivää, mutta Miikael, yksi ensimmäisistä enkeliruhtinaista, tuli avukseni. Minä olin näet jäänyt yksin Persian kuningasten luo.
14. Minä tulin ilmoittamaan sinulle, mitä kansallesi on tapahtuva päivien lopulla. Niitä päiviä tämäkin näky vielä koskee."
15. Hänen tätä puhuessaan minä käänsin kasvoni maahan päin ja olin ääneti.
16. Silloin tämä ihmisen muotoinen olento kosketti huuliani. Avaten suuni minä sanoin edessäni seisovalle: "Herrani, nähdessäni näyn minut valtasi tuska, ja minulta meni kaikki voima.
17. Kuinka voi herrani palvelija, tällainen kuin minä, puhutella sellaista kuin herrani on? Siitä asti ei minussa ole voimaa, tuskin enää henkeäkään."
18. Tämä ihmisen muotoinen olento kosketti minua jälleen ja vahvisti minua.
19. Hän sanoi: "Älä pelkää, sinä otollinen mies, rauha olkoon sinulle. Vahvistu! Vahvistu!" Hänen puhuessaan minä vahvistuin ja sanoin: "Puhukoon herrani, sillä sinä olet vahvistanut minua."
20. Hän sanoi: "Tiedätkö, mitä varten olen tullut luoksesi? Minä menen jälleen sotimaan Persian enkeliruhtinasta vastaan. Kun olen päässyt hänestä, tulee Kreikan enkeliruhtinas4.
21. Minä ilmoitan sinulle, mitä on kirjoitettuna totuuden kirjassa. Ketään muuta ei ole minua vahvistamassa heitä vastaan kuin teidän enkeliruhtinaanne Miikael.