Daniel

4 LUKU

Uni suuresta puusta

1. "Minä Nebukadnessar elin rauhassa talossani ja onnellisena palatsissani. 2. Minä näin pelästyttävän unen. Unikuvat, joita minulla oli vuoteessani, pääni näyt, kauhistivat minua. 3. Minä käskin tuomaan eteeni kaikki Baabelin viisaat, että he ilmoittaisivat minulle unen selityksen. 4. Silloin tietäjät, noidat, kaldealaiset ja tähtienselittäjät tulivat luokseni. Minä kerroin heille unen, mutta he eivät kyenneet selittämään sitä minulle. 5. Viimein eteeni tuli Daniel, jonka nimi on jumalani nimen mukaan Beltsassar, ja jossa on pyhien jumalien henki. Minä kerroin hänelle unen: 6. 'Beltsassar, sinä tietäjien päämies, josta tiedän, että sinussa on pyhien jumalien henki, ja jolle mikään salaisuus ei ole liian vaikea! Sano, mitkä olivat unessani näkemäni näyt, ja mikä on niiden selitys. 7. Nämä olivat pääni näyt, jotka minulla oli vuoteessani. Minä näin, että keskellä maata oli puu, ja sen korkeus oli suuri. 8. Puu kasvoi ja vahvistui, niin että sen latva ulottui taivaaseen, ja se näkyi kaikkialle maailmaan. 9. Sen lehvät olivat kauniit ja sen hedelmät suuret, ja siinä oli ravintoa kaikille. Sen alla etsivät varjoa maan eläimet, sen oksilla asui taivaan lintuja, ja kaikki elollinen1 sai siitä ravintonsa. {KR: liha.} 10. Minä näin vuoteessani olleissa pääni näyissä: Pyhä enkeli astui alas taivaasta. 11. Hän huusi kovalla äänellä: hakatkaa puu poikki ja karsikaa sen oksat, riipikää sen lehvät ja hajottakaa sen hedelmät. Paetkoot eläimet sen alta ja linnut sen oksilta. 12. Mutta sen kanto juurineen jättäkää maahan, rauta- ja vaskikahleissa kedon ruohikkoon. Taivaan kasteesta hän kostukoon, ja eläinten tapaan olkoon maan ruoho hänen osansa. 13. Hänen mielensä muutetaan, niin ettei se ole ihmisen mieli, ja hänelle annetaan eläimen mieli2. Niin kulukoon häneltä seitsemän aikaa3. {KR: sydämensä, sydän. Nähtävästi 7 vuotta. Ks. sel. 4:22.} 14. Tämä on säädetty enkelien päätöksellä. Niin ovat tästä asiasta pyhät sanoneet, että elävät tietäisivät Korkeimman hallitsevan ihmisten valtakuntaa ja antavan sen, kenelle hän tahtoo, ja asettavan sen päämieheksi ihmisistä halvimman.' 15. Minä, kuningas Nebukadnessar, näin tämän unen. Sinä, Beltsassar, ilmoita sen selitys, koska kukaan minun valtakuntani viisaista ei voi minulle esittää sen selitystä. Mutta sinä sen voit, sillä sinussa on pyhien jumalien henki." 16. Daniel, jonka nimenä oli Beltsassar, hämmästyi hetkeksi, ja hänen ajatuksensa pelästyttivät häntä. Kuningas sanoi: "Beltsassar, älköön uni ja sen selitys sinua pelästyttäkö." Beltsassar vastasi: "Herrani, koskekoon uni sinun vihollisiasi ja sen selitys sinun vastustajiasi. 17. Sinä näit puun, joka kasvoi ja vahvistui, niin että sen latva ulottui taivaaseen, ja se näkyi kaikkeen maahan. 18. Sen lehvät olivat kauniita ja hedelmät suuria, ja siinä oli ravintoa kaikille. Sen alla asusti kedon eläimiä ja sen oksilla oleskeli taivaan lintuja. 19. Se puu olet sinä, kuningas, joka olet kasvanut ja vahvistunut. Sinun suuruutesi on lisääntynyt ja ulottuu taivaaseen ja sinun valtasi maan ääriin. 20. Kuningas näki pyhän enkelin astuvan alas taivaasta ja sanovan: 'Hakatkaa puu poikki ja turmelkaa se, mutta jättäkää sen kanto juurineen maahan, rauta- ja vaskikahleissa kedon ruohikkoon. Taivaan kasteesta hän kastukoon, ja kedon eläinten kaltainen olkoon hänen osansa, kunnes häneltä on kulunut seitsemän aikaa'. 21. Kuningas: Unen selitys ja Korkeimman päätös, joka on kohdannut herraani kuningasta, on tämä: 22. Sinut ajetaan pois ihmisten keskuudesta, ja kedon eläinten parissa on asuinpaikkasi oleva. Sinä joudut syömään ruohoa kuten naudat ja olet kostuva taivaan kasteesta. Sinulta on näin kuluva seitsemän aikaa4, kunnes tulet tuntemaan, että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen kenelle tahtoo. {Aram. sana 'iDDaaN = aika merkitsee vuotta.} 23. Käsky jättää maahan puun kanto juurineen merkitsee, että valtakuntasi pysytetään sinulla, ja sinä saat sen niin pian kuin tulet tuntemaan, että valta on taivaan. 24. Sen tähden, kuningas, kelvatkoon sinulle minun neuvoni: Kirvoita synnit itsestäsi vanhurskaudella5 ja pahat tekosi puutetta kärsiviä armahtamalla. Ehkäpä silloin onnesi kestäisi." {KR: almuilla. Aram. BeTsiDQaaH = "vanhurskaudella". Saks. käännös: "durch Gerechtigkeit". Tätä sanaa käytetään joskus "almuista", ei kuitenkaan tässä. Eihän ihminen synneistään almuilla vapaudu! Mutta kun hän on vapautunut niistä Jumalan armon (luetun vanhurskauden = anteeksiantamuksen ja Pyhän Hengen uudistuksen) kautta, lähimmäisten armahtaminen ja auttaminen on sen hedelmää ja näkyvää todistusta siitä.}

Unen toteutuminen

25. Tämä kaikki kohtasi kuningas Nebukadnessaria. 26. Kaksitoista kuukautta tämän jälkeen kuningas oli kävelemässä kuninkaallisen palatsinsa katolla Baabelissa. 27. Hän puhkesi silloin sanomaan: "Eikö tämä ole se suuri Baabel, jonka minä väkevällä voimallani olen rakentanut kuninkaalliseksi linnaksi, valtasuuruuteni kunniaksi!" 28. Sana oli vielä kuninkaan suussa, kun taivaasta tuli ääni: "Kuningas Nebukadnessar, sinulle julistetaan: Valtakuntasi on otettu sinulta pois. 29. Sinut ajetaan pois ihmisten parista, ja kedon eläinten parissa on asuinpaikkasi oleva. Sinä joudut syömään ruohoa kuin naudat. Niin on sinulta kuluva seitsemän aikaa [vuotta], kunnes tulet tuntemaan, että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen kenelle tahtoo." 30. Sillä hetkellä tämä sana toteutui Nebukadnessarissa: hänet ajettiin pois ihmisten parista, hän söi ruohoa kuin naudat ja Hänen ruumiinsa kostui taivaan kasteesta, kunnes hänen hiuksensa kasvoivat pitkiksi kuin kotkan sulat ja hänen kyntensä kuin lintujen kynnet.

Järjen paluu ja kiitos

31. "Sen ajan kuluttua minä, Nebukadnessar, nostin silmäni taivasta kohti, ja järkeni palasi. Minä kiitin Korkeinta, ylistin ja kunnioitin häntä, joka elää iäti, jonka hallitus on ikuinen hallitus, ja jonka valtakunta pysyy suvusta sukuun. 32. Kaikki maan asukkaat ovat tyhjänveroisia. Hän tekee taivaan joukoille ja maan asukkaille mitä tahtoo, eikä ole sitä, joka pidättää hänen kätensä ja sanoo hänelle: 'Mitä sinä teet?' 33. Siihen aikaan minun järkeni palasi, ja valtasuuruuteni loisto tuli takaisin valtakuntani kunniaksi. Hallitusmieheni ja ylimykseni etsivät minut. Minut pantiin jälleen hallitsemaan valtakuntaani, ja valtani lisääntyi suuresti. 34. Nyt minä, Nebukadnessar, kiitän, ylistän ja kunnioitan taivaan Kuningasta. Kaikki hänen työnsä ovat oikeita ja hänen tiensä oikeudenmukaisia. Hän voi nöyryyttää ne, jotka vaeltavat ylpeydessä." Dan. 5:20; 1. Piet. 5:5-6



Kirjaudu
Rekisteröidy