Toinen Mooseksen Kirja
10 LUKU
Heinäsirkat
1. Herra sanoi Moosekselle: "Mene faraon luo, sillä minä olen koventanut hänen sydämensä ja hänen palvelijainsa sydämet, että tekisin nämä tunnustekoni heidän keskellään,
2. ja että sinä kertoisit lapsillesi ja lastesi lapsille, mitä minä olen tehnyt egyptiläisille, ja minun tunnustekoni, jotka olen tehnyt heidän keskuudessaan, tietääksenne, että minä olen Herra."
3. Mooses ja Aaron menivät faraon luo ja sanoivat hänelle: "Näin sanoo Herra, hebrealaisten Jumala: Kuinka kauan sinä kieltäydyt nöyrtymästä minun edessäni? Päästä minun kansani palvelemaan minua.
4. Jos sinä kieltäydyt päästämästä minun kansaani, minä annan huomenna tulla sinun maahasi heinäsirkkoja.
5. Ne peittävät maan pinnan, niin ettei maata näy, ja ne syövät tähteet siitä, mitä teille on rakeilta säilynyt ja jäänyt, ja ne syövät kaikki teidän puunne, jotka maillanne kasvavat.
6. Ne täyttävät sinun talosi, kaikkien palvelijaisi talot ja kaikkien egyptiläisten talot, niin ettei isäsi eivätkä esi-isäsi ole sellaista nähneet siitä päivästä, jona tulivat maailmaan, hamaan tähän päivään asti." Hän kääntyi ja lähti pois faraon luota.
7. Silloin faraon palvelijat sanoivat hänelle: "Kuinka kauan tämä mies on meille paulaksi? Päästä miehet palvelemaan Herraa, heidän Jumalaansa. Etkö vieläkään ymmärrä, että Egypti joutuu perikatoon?"
8. Niin Mooses ja Aaron tuotiin takaisin faraon eteen. Tämä sanoi heille: "Menkää ja palvelkaa Herraa, Jumalaanne. Mutta ketkä menevät?"
9. Mooses vastasi: "Me menemme, nuoret ja vanhat, me menemme poikinemme ja tyttärinemme, lampainemme ja karjoinemme. Meillä on näet Herran juhla."
10. Farao sanoi heille: "Olkoon vain Herra teidän kanssanne, kunhan minä aluksi päästän teidät perheinenne. Teillä on ilmeisesti paha mielessä.
11. Siitä ei tule mitään. Menkää te, miehet, ja palvelkaa Herraa, sillä sitähän te olette pyytäneetkin." Heidät ajettiin pois faraon edestä.
12. Herra sanoi Moosekselle. "Ojenna kätesi Egyptin maan yli ja tuo tänne heinäsirkat. Tulkoon niitä Egyptin maahan, ja syökööt ne kaikki maan kasvit, kaiken, mitä rakeilta on jäänyt."
13. Mooses ojensi sauvansa Egyptin maan yli, ja Herra antoi itätuulen puhaltaa yli maan koko sen päivän ja yön. Kun aamu tuli, itätuuli toi heinäsirkat mukanaan.
14. Heinäsirkkoja tuli koko Egyptin maahan, ja ne laskeutuivat ylen suurina laumoina koko Egyptin alueelle. Niin paljon ei heinäsirkkoja ollut koskaan sitä ennen tullut eikä tule sen jälkeen.
15. Ne peittivät koko maan pinnan, niin että maa tuli mustaksi. Ne söivät kaikki maan kasvit ja kaikki puiden hedelmät, jotka olivat säilyneet rakeilta. Mitään vihantaa ei jäänyt jäljelle puihin eikä kedon kasveihin koko Egyptin maassa.
16. Silloin farao kutsutti kiiruusti Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: "Minä olen rikkonut Herraa, teidän Jumalaanne, ja teitä vastaan.
17. Anna nyt anteeksi minun rikkomukseni vielä tämä kerta, ja rukoilkaa Herraa, Jumalaanne, että hän poistaisi minulta ainakin tämän surman."
18. Niin Mooses lähti pois faraon luota ja rukoili Herraa.
19. Herra käänsi tuulen hyvin kovaksi länsituuleksi. Se vei heinäsirkat mukanaan ja painoi ne Kaislamereen, niin ettei yhtään heinäsirkkaa jäänyt koko Egyptin alueelle.
20. Herra paadutti kuitenkin faraon sydämen, niin ettei hän päästänyt israelilaisia.
Pimeys
21. Herra sanoi Moosekselle: "Ojenna kätesi taivasta kohti, niin Egyptin maahan tulee sellainen pimeys, että siihen voi käsin tarttua."
22. Mooses ojensi kätensä taivasta kohti, ja koko Egyptin maahan tuli synkeä pimeys kolmeksi päiväksi.
23. Kukaan ei voinut nähdä toistaan, eikä kukaan voinut liikkua paikaltaan kolmeen päivään. Mutta kaikilla israelilaisilla oli valoisaa asuinpaikoissaan.
24. Niin farao kutsui Mooseksen ja sanoi: "Menkää ja palvelkaa Herraa. Vain lampaanne ja karjanne jääkööt tänne. Myös perheenne menköön mukananne."
25. Mutta Mooses sanoi: "Sinun on annettava mukaamme myös teurasuhrit ja polttouhrit, uhrataksemme niitä Herralle, Jumalallemme.
26. Karjammekin täytyy tulla meidän kanssamme, ei sorkkaakaan saa jäädä, sillä siitä meidän on otettava uhrit palvellaksemme Herraa, Jumalaamme. Emme itsekään tiedä kuinka palvella Herraa, kunnes pääsemme sinne."
27. Herra paadutti kuitenkin faraon sydämen, niin että hän ei tahtonut päästää heitä.
28. Farao sanoi Moosekselle: "Mene pois luotani ja varo, ettet enää tule näkyviini, sillä sinä päivänä kun sen teet, sinä kuolet."
29. Mooses vastasi: "Sinä puhuit oikein. Minä en tule tämän jälkeen kasvojesi eteen."