1.Herra sanoi minulle: "Ihmislapsi, syö, minkä tässä saat. Syö tämä kirjakäärö, mene ja puhu Israelin kansalle."2. Minä avasin suuni, ja hän antoi käärön minun syödäkseni.3. Hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, ravitse vatsasi ja täytä sisimpäsi tällä kirjakääröllä, jonka sinulle annan." Minä söin sen, ja se maistui suussani makealta kuin hunaja.4. Hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, mene nyt Israelin kansan luo ja puhu heille minun sanani.5. Sinua ei lähetetä outokielisen ja vaikeapuheisen kansan luo, vaan Israelin kansan luo.6. Sinua ei myöskään lähetetä monien kansojen luo, outokielisten ja vaikeapuheisten, joiden puhetta et ymmärrä. Jos minä lähettäisin sinut sellaisten luo, he kuuntelisivat sinua.7. Mutta Israelin kansa ei halua kuunnella sinua, koska he eivät tahdo kuunnella minua. Koko Israelin kansalla on näet kova otsa ja paatunut sydän.8. Minä teen sinun kasvosi yhtä koviksi kuin heidän kasvonsa ja sinun otsasi yhtä kovaksi kuin heidän otsansa.9. Timantin kaltaiseksi, kiveä kovemmaksi minä teen sinun otsasi. Älä pelkää heitä äläkä säiky heidän kasvojaan. Ovathan he uppiniskaista kansaa.10. Herra jatkoi: Ihmislapsi, kaikki minun sanani, jotka sinulle puhun, ota sydämeesi ja kuuntele korvillasi.11. Mene nyt pakkosiirtolaisten luo, kansasi lasten luo. Puhu heille ja sano: Näin sanoo Herra, Herra. Kuunnelkoot he tai olkoot kuuntelematta."12. Henki nosti minut, ja minä kuulin takaani valtavan jylisevän äänen: "Kiitetty olkoon Herran kirkkaus, missä se on!"13. Minä kuulin olentojen siipien kohinan, kun ne koskettivat toisiinsa, sekä samalla pyörien jyrinän ja jylisevän äänen.14. Henki nosti ja tempasi minut mukaansa. Minä kuljin murheellisena henkeni kiivaudessa, ja Herran käsi oli väkevänä päälläni.
Tell-Aabibissa. Vartijan tehtävä
15.Minä tulin Tell-Aabibiin pakkosiirtolaisten luo, jotka asuivat Kebarjoen varrella. Siellä minä istuin heidän keskuudessaan syvästi järkyttyneenä seitsemän päivää.16. Kun ne seitsemän päivää olivat kuluneet, tuli minulle tämä Herran sana:17. "Ihmislapsi, minä olen asettanut sinut Israelin heimon vartijaksi. Kun kuulet sanan minun suustani, sinun on varoitettava heitä minun puolestani. Jer. 6:17; Hes. 33:718. Jos minä sanon jumalattomalle: sinun on totisesti kuoltava, mutta sinä et häntä varoita etkä puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen väärästä tiestään, että hän pelastuisi, niin jumalaton kuolee synnissään, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.19. Mutta jos sinä varoitat jumalatonta, eikä hän silti käänny jumalattomuudestaan ja pahalta tieltään, hän kuolee synnissään, mutta sinä olet pelastanut sielusi.20. Jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestaan ja tekee vääryyttä, kun minä panen kompastuksen hänen eteensä, niin hän kuolee. Kun sinä et varoittanut häntä, hän kuolee synnissään. Vanhurskautta, mitä hän oli harjoittanut, ei muisteta, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.21. Jos sinä varoitat vanhurskasta, ettei hän tekisi syntiä, eikä hän tee syntiä, hän totisesti saa elää, koska otti varoituksesta vaarin, ja sinä olet pelastanut sielusi." Hes. 18:21-32; Hes. 33:7-19
Profeetta sidottuna
22.Herran käsi tuli siellä minun päälleni, ja hän sanoi minulle: "Nouse ja mene laaksoon, niin minä siellä puhun sinulle."23. Minä lähdin ja menin laaksoon. Siellä oli Herran kirkkaus, samanlainen kuin Kebarjoen varrella näkemäni. Minä lankesin kasvoilleni.24. Silloin Henki valtasi minut ja nosti minut jaloilleni. Hän puhutteli minua ja sanoi minulle: "Mene, sulkeudu sisälle huoneeseesi.25. Ihmislapsi! Sinut pannaan köysiin ja sidotaan niillä, niin ettet voi mennä ulos heidän luokseen.26. Minä tartutan sinun kielesi suusi lakeen, niin että mykistyt etkä voi olla heille nuhtelijana. He ovat uppiniskaista kansaa.27. Mutta puhutellessani sinua minä avaan suusi, ja sinun on sanottava heille: Näin sanoo Herra, Herra. Kuunnelkoon, joka kuuntelee, tai olkoon kuuntelematta, joka ei kuuntele: Ovathan he tottelematonta kansaa.