Kirje hebrealaisille

12 LUKU

Kestävyys kilvoituksessa

1. Kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka meidät niin helposti kietoo. Juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa 1. Kor. 9:24; Fil. 3:13-14 2. silmät luotuina Jeesukseen, uskon alkajaan ja täyttäjään, joka hänelle tarjona olleen ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle. Luuk. 24:26; Luuk. 24:46; Hepr. 1:3; Hepr. 2:10 3. Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseään kohtaan, ettette uupuisi ja menettäisi toivoanne. Luuk. 2:34

Kuritus ja pyhitys

4. Te ette ole vielä verille asti tehneet vastarintaa taistelussa syntiä vastaan 5. ja olette unohtaneet kehotuksen, joka puhuu teille kuin lapsille: Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta äläkä menetä toivoasi, kun hän nuhtelee sinua. Sananl. 3:11-12; Ilm. 3:19 6. Sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa. Hän ruoskii jokaista lasta, jonka ottaa huomaansa. 7. Teidän kärsimyksenne on kasvatusta. Jumala kohtelee teitä kuin lapsia. Kuka näet on lapsi, jota isä ei kurita? 8. Jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat tulleet osallisiksi, te olette äpäriä ettekä [aviossa syntyneitä] lapsia. 9. Ja vielä: maalliset isämme olivat meillä kurittajina, ja me kavahdimme heitä. Emmekö paljoa ennemmin olisi alamaisia henkien Isälle1 ja eläisi? {Uskova on suhteessa Jumalaan pääasiassa henkensä ja sielunsa eli "sydämensä" puolesta. Ruumiin elämän lakattua elämä hengessä jatkuu kirkkauden kodissa. Ks. Joh.14:2.} 10. Nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten oman ymmärryksensä mukaan. Tämä taas kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään. 11. Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa tunnu olevan iloksi vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa hedelmänään vanhurskauden rauhan niille, joita siten on harjoitettu. 12. Sen tähden: "Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne" Jes. 35:3 13. ja "tehkää polut suoriksi jaloillenne", ettei ontuvan jalka nyrjähtäisi, vaan ennemmin parantuisi. Sananl. 4:26

Keskinäinen rauha ja pyhitys

14. Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä kukaan ei ole näkevä Herraa. 2. Tim. 2:22 15. Pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä, ja monet siten tule saastutetuiksi. 16. Älköön kukaan olko haureellinen ja epäpyhä kuten Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa. 1. Moos. 25:33; Ef. 5:3; Kol. 3:5 17. Te tiedätte, että hän tuli hylätyksi, kun hän myöhemmin halusi periä siunauksen. Hän ei saanut [isäänsä] muuttamaan mieltään2, vaikka sitä kyynelin pyysi. 1. Moos. 27:34{KR: ei löytänyt tilaa peruutukselle.}

Siinai ja Siion

18. Te ette ole käyneet käsin kosketettavan ja tulessa palavan vuoren luo, ette synkeyden, pimeyden, ettekä myrskyn, 19. ette pasuunan kaiun ettekä äänen, jota kuulleet pyysivät, ettei heille enää puhuttaisi. 2. Moos. 20:18 20. He eivät voineet kestää tätä käskyä: "Koskettakoon vuorta vaikkapa eläin, se kivitettäköön." 2. Moos. 19:13 21. Niin hirmuinen oli se näky, että Mooses sanoi: "Minä olen pelästynyt ja vapisen." 22. Te olette käyneet Siionin vuoren luo ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin luo, kymmenien tuhansien enkelien luo, juhlajoukon Gal. 4:26; Ilm. 3:12 23. ja taivaissa kirjoitettujen esikoisten seurakunnan luo, Tuomarin luo, joka on kaikkien Jumala, täydellisiksi tulleiden vanhurskaiden henkien luo, 24. uuden liiton Välimiehen Jeesuksen luo ja vihmontaveren luo, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri. 1. Moos. 4:10; Hepr. 9:15; Hepr. 10:22; 1. Piet. 1:2 25. Varokaa torjumasta häntä, joka puhuu. Jos nuo, jotka torjuivat luotaan hänet, joka ilmoitti Jumalan tahdon maan päällä, eivät voineet päästä pakoon, niin sitäkin vähemmän pääsemme me, jos käännymme pois Hänestä, joka ilmoittaa sen taivaasta. Hepr. 2:3 26. Hänen äänensä järkytti silloin maata. Nyt hän on luvannut: "Vielä kerran minä järkytän maata, jopa taivastakin." 27. Tuo "vielä kerran" osoittaa, että ne, mitkä järkkyvät, tulevat muuttumaan, koska ovat luotuja, että ne, jotka eivät järky, pysyisivät. 2. Piet. 3:10 28. Koska me siis saamme valtakunnan, joka ei järky, olkaamme kiitollisia3 ja siten palvelkaamme Jumalaa pyhällä arkuudella ja pelolla, hänelle mielihyväksi. {Kreikan kharis merkitsee sekä armoa että kiitosta, kiitollisuutta. Sanat ekhoomen kharin di' hees voisivat merkitä myös: "olkoon meillä armo, jonka kautta..." Näin engl. KJV.} 29. Meidän Jumalamme on näet kuluttava tuli.



Kirjaudu
Rekisteröidy