Jesaja

17 LUKU

Ennustus Aramia ja Israelia vastaan

1. Ennustus Damaskosta. Damaskos ei enää ole kaupunki, siitä on tullut rauniokasoja. 2. Autioiksi jäävät Aroerin kaupungit, karjalaumojen haltuun. Ne lepäävät siellä kenenkään pelottelematta. 3. Efraimilta menee suojavarustus, Damaskolta kuninkuus ja Aramista jäännöskin: niiden käy kuten israelilaisten kunnian, sanoo Herra Sebaot. 4. Sinä päivänä Jaakobin kunnia köyhtyy, ja hänen ruumiinsa lihavuus laihtuu. 5. Siinä käy kuten leikkaajan kouraistessa viljaa ja hänen kätensä leikatessa tähkäpäitä, käy kuten tähkäpäitä poimittaessa Refaimin tasangolla. 6. Siinä jää jälkikorjuuseen se, mitä jää öljypuuta karistettaessa: pari kolme marjaa korkealle latvaan, neljä viisi hedelmäpuun oksiin, sanoo Herra, Israelin Jumala.

Katse Israelin Pyhään

7. Sinä päivänä ihminen katsoo Luojansa puoleen, ja hänen silmänsä katsovat Israelin Pyhään. 8. Hän ei luo katsettaan alttareihin, omien kättensä tekemiin. Hän ei katso niihin, mitä hänen sormensa ovat tehneet, ei asera-paaluihin, ei auringonpatsaisiin. 9. Sinä päivänä hänen linnakaupunkinsa ovat kuin autiopaikat metsissä ja kukkuloilla, jotka jätettiin autioiksi israelilaisten tullessa, ja maa muuttuu erämaaksi. 10. Sinä unohdit pelastuksesi Jumalan etkä muistanut suojakalliotasi. Siksi sinä istutat ihania istutuksia ja kylvät viiniköynnöksiä vieraille jumalille. 11. Istuttamispäivänä sinä kyllä saat ne kasvamaan, ja aamulla saat kylvösi kukoistamaan, mutta poissa on sato sairauden päivänä, ja parantumaton on kipu. 12. Voi paljojen kansojen pauhua. Ne pauhaavat kuin meri ja kohisevat kuin kansakunnat, kuten valtavat vedet kohisevat! 13. Kansakunnat kohisevat niin kuin suuret vedet kohisevat, mutta hän nuhtelee niitä, ja ne pakenevat kauas. Ne karkotetaan kuten akanat tuulessa vuorilla, kuin lentävät lehdet rajuilmassa. 14. Illalla on oleva kauhu, aamun tullen ei heitä enää ole. Tämä on riistäjiemme osa, ryöstäjiemme arpa.