1.Katso: minun palvelijani, jota minä tuen, valittuni, johon olen mieltynyt. Henkeni minä olen pannut häneen, hän toteuttaa kansakunnissa oikeutta.2. Hän ei huuda eikä korota ääntään, ei anna sen kuulua kaduilla.3. Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja hiipuvaa lampunsydäntä hän ei sammuta. Hän saattaa oikeuden voittoon.4. Hän itse ei sammu eikä murru, kunnes on saattanut oikeuden voimaan maan päällä, ja merensaaret odottavat hänen opetustaan.5. Näin sanoo Jumala, Herra, joka on luonut taivaan ja levittänyt sen, joka on tehnyt avaran maan ja mitä siinä kasvaa, antanut henkäyksensä siinä olevalle kansalle, ja hengen niille, jotka siellä vaeltavat:6. Minä, Herra, olen vanhurskaudessa kutsunut sinut, olen tarttunut sinun käteesi, varjellut sinua ja pannut sinut kansoille liitoksi, kansakunnille valoksi, Jes. 49:6; Jes. 49:8; Jes. 60:3; Luuk. 1:797. avaamaan sokeat silmät, päästämään sidotut vankeudesta, pimeydessä istuvat vankikopista. Jes. 35:5; Jes. 61:1; Matt. 11:58. Minä, Herra, se on minun nimeni, minä en anna kunniaani toiselle enkä ylistystäni epäjumalille.9. Huomaa, kuinka entiset ovat käyneet toteen, ja minä ilmoitan uusia. Ennen kuin ne puhkeavat taimelle, minä annan teidän niistä kuulla.
Uusi virsi
10.Veisatkaa Herralle uusi virsi, veisatkaa hänen ylistystään hamasta maan äärestä, te merenkulkijat ja mitä meressä on, te merensaaret ja niissä asuvat. Ilm. 5:9; Ilm. 14:311. Korottakoot äänensä erämaa ja sen kaupungit, kylät, joissa Keedar1 asuu. Riemuitkoot kallioilla asuvat, vuorten huipuilta he huutakoot ilosta. {Keedar oli Ismaelin poika sekä hänestä polveutunut kansa ja sen maa Arabian luoteisosassa.}12. Antakoot he Herralle kunnian ja julistakoot hänen ylistystään merensaarissa.13. Herra lähtee sotaan kuin sankari, soturin tavoin hän herättää kiivautensa. Hän nostaa sotahuudon ja jylisee, vihollisiaan hän uhmaa.14. Minä olen ollut vaiti muinaisajoista asti, olen ollut hiljaa ja pidättänyt itseni. Mutta nyt minä huudan kuin lapsen synnyttäjä, puhallan ja huohotan.15. Minä teen autioiksi vuoret ja kukkulat, kuihdutan niiltä kaiken ruohon, muutan virrat saariksi ja kuivaan lammikot.16. Minä johdatan sokeat tietä, jota he eivät tunne, heille tietymättömiä polkuja minä heitä kuljetan. Minä muutan pimeyden heidän edellään valoksi ja koleikot tasangoksi. Nämä minä teen enkä niitä jätä tekemättä.17. Mutta peräytyvät ja joutuvat häpeään ne, jotka turvaavat veistettyyn kuvaan, jotka sanovat valetuille kuville: "Te olette meidän jumalamme."
Israel kuuro ja sokea palvelija
18.Te kuurot, kuulkaa, ja te sokeat, katsokaa ja nähkää.19. Kuka on niin sokea kuin minun palvelijani, ja kuka niin kuuro kuin minun sanansaattajani, jonka minä lähetän? Kuka on niin sokea kuin minun palkkalaiseni, niin sokea kuin Herran palvelija?20. Sinä olet nähnyt paljon, mutta et ole ottanut huomioon. Korvat on avattu, mutta ei kukaan kuule.21. Vanhurskautensa tähden Herra on nähnyt hyväksi tehdä lain2 suureksi ja ihanaksi. {Tai opetuksen, hebr. TooRaaH.}22. Mutta tämä on rosvottu ja ryöstetty kansa. Kaikki sen nuoret miehet on sidottu ja suljettu vankiloihin. He ovat joutuneet saaliiksi, eikä ole auttajaa, ryöstetyiksi, eikä ole, kuka sanoisi: "Anna takaisin!"23. Kuka teistä ottaa tämän korviinsa, tarkkaa ja kuulee vastaisen varalta?24. Kuka on antanut Jaakobin rosvottavaksi ja Israelin ryöstäjien valtaan? Eikö Herra, jota vastaan me olemme tehneet syntiä, jonka teitä he eivät tahtoneet vaeltaa, ja jonka lakia he eivät totelleet?25. Niin hän vuodatti Israelin päälle vihansa hehkun ja sodan tuimuuden. Se liekehti sen ympärillä, mutta se ei ollut tietääkseen. Se poltti Israelia, mutta se ei ottanut sitä huomioon.