Jesaja

46 LUKU

Baabelin jumalat ja Herra Israelin Jumala

1. Beel vaipuu, Nebo taipuu. Niiden kuvat joutuvat eläinten ja juhtien selkään. Mitä te kulkueessa kannoitte, se sälytetään kuormaksi uupuville eläimille. 2. Ne taipuvat ja vaipuvat molemmat. Ne eivät voi pelastaa taakkaa, ja nekin vaeltavat vankeuteen. 3. Kuulkaa minua, te Jaakobin heimo, te Israelin heimon koko jäännös, te, joita on pitänyt kantaa äidinkohdusta asti, nostaa äidinhelmasta saakka. 4. Teidän vanhuuteenne asti minä olen sama, harmaantumiseenne saakka minä kannan. Niin minä olen tehnyt, ja vastedeskin minä nostan, kannan ja pelastan. 5. Keneen te vertaatte minut, kenen rinnalle minut asetatte, kenen kaltaisena te minua pidätte, että olisimme toistemme vertaiset? 6. He kaatavat kultaa kukkarosta ja punnitsevat hopeaa vaa'alla. He palkkaavat kultasepän, ja tämä tekee siitä jumalan, jonka eteen he lankeavat maahan ja jota he kumartavat. 7. He nostavat sen olalleen, kantavat sitä ja asettavat sen paikoilleen. Se seisoo eikä liikahda paikaltaan. Sitä huudetaan avuksi, mutta se ei vastaa, se ei pelasta hädästä. 8. Tämä muistakaa ja olkaa vahvat. Menkää itseenne, te luopiot. 9. Muistakaa entisiä muinaisajoista asti, sillä minä olen Jumala, eikä toista ole. Minä olen Jumala, eikä ole minun vertaistani. 10. Minä ilmoitan alusta asti, mitä on tuleva, ammoisia aikoja ennen, mitä ei vielä ole tapahtunut. Minä sanon: Minun neuvoni pysyy, kaiken, mitä tahdon, minä teen.

Koores vapauttajana

11. Minä olen kutsunut kotkan päivänkoitosta, kaukaisesta maasta suunnitelmani miehen. Minkä olen puhunut, sen minä myös toteutan. Mitä olen aikonut, sen minä myös teen. 12. Kuulkaa minua, te kovasydämiset, jotka olette kaukana vanhurskaudesta. 13. Minä olen antanut vanhurskauteni lähestyä, se ei ole kaukana. Ei viivy pelastus, jonka minä tuon. Minä annan Siionissa pelastuksen, annan kirkkauteni Israelille.