Jesaja

6 LUKU

Jesajan kutsu profeetaksi (740 eKr.)

1. Kuningas Ussian kuolinvuonna minä näin Herran istuvan korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin. 2. Serafit seisoivat hänen ympärillään. Kullakin oli kuusi siipeä: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella he peittivät jalkansa, ja kahdella he lensivät. 3. He huusivat toinen toiselleen: "Pyhä, pyhä, pyhä Herra Sebaot! Koko maa on täynnä hänen kunniaansa." Ilm. 4:8 4. Kynnysten perustukset vapisivat heidän huutonsa äänestä, ja huone täyttyi savulla. 5. Niin minä sanoin: "Voi minua! Minä hukun. Minulla on saastaiset huulet ja asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet, ja silmäni ovat nähneet Kuninkaan, Herran Sebaotin." 6. Silloin luokseni lensi yksi serafeista, kädessään hehkuva hiili1, jonka hän oli pihdeillä ottanut alttarilta. {Sanallisesti kivi, tavallisesti tulkittu hiileksi, sillä temppelin vaskialttarilla (2Aik.4:1) tuskin oli kiviä.} 7. Hän kosketti sillä suutani ja sanoi: "Tämä on koskettanut huuliasi, sinun velkasi on poistettu ja syntisi sovitettu." 8. Minä kuulin Herran äänen sanovan: "Kenet minä lähetän? Kuka menee meidän puolestamme?" Minä vastasin: "Tässä olen, lähetä minut." 9. Niin hän sanoi: "Mene ja sano tälle kansalle: 'Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö'. 10. Paaduta tämän kansan sydän, koveta sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se näkisi silmillään, ei kuulisi korvillaan, ei ymmärtäisi sydämellään eikä kääntyisi ja tulisi parannetuksi." 11. Minä kysyin: "Kuinka pitkäksi aikaa, Herra?" Hän vastasi: "Siksi kunnes kaupungit tulevat autioiksi, asumattomiksi, talot tyhjiksi ihmisistä ja pellot on hävitetty erämaaksi, 12. kunnes Herra on karkottanut ihmiset kauas, ja suuri autius vallitsee keskellä maata. 13. Jos siellä on jäljellä kymmenes osa, sekin joutuu poltettavaksi. Mutta kuten eela-puusta ja tammesta jää kaadettaessa kanto, niin siitäkin: Se kanto on pyhä siemen."



Kirjaudu
Rekisteröidy