1.Kansa, joka vaeltaa pimeässä, näkee suuren valon. Kuoleman varjon maassa asuville loistaa valo. Jes. 60:1-2; Luuk. 1:792. Sinä lisäät kansan, annat sille suuren ilon. He iloitsevat sinun edessäsi niin kuin elonaikana iloitaan, kuten saaliinjaossa riemuitaan.3. Sillä heidän kuormansa ikeen, heidän olkainsa vitsan ja heidän käskijänsä sauvan sinä särjet niin kuin Midianin päivänä. Tuom. 7:22-234. Kaikki taistelun pauhussa tallatut sotakengät ja verellä tahratut vaatteet poltetaan ja tulevat tulen ruoaksi.5. Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu. Hänen hartioillaan on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas.6. Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallaan. Se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iäti. Herran Sebaotin päättävyys1 on sen tekevä. Dan. 7:13-14; Luuk. 1:32{KR: kiivaus.}
Kuritus Israelille
7.Herra lähetti sanan Jaakobia vastaan, ja se sattui Israeliin.8. Sen sai tuntea koko kansa, Efraim ja Samarian asukkaat. Mutta ylpeydessään ja sydämensä kopeudessa he sanoivat:9. "Tiilikivet sortuivat maahan, mutta me rakennamme hakatuista kivistä. Metsäviikunapuut lyötiin poikki, mutta me panemme tilalle setripuita."10. Silloin Herra nostatti Resinin ja kiihotti sen viholliset ahdistamaan sitä,11. aramealaiset edestä ja filistealaiset takaa, ja he söivät Israelia suun täydeltä. Kaikesta tästä hänen vihansa ei ole asettunut, ja hänen kätensä on vielä ojennettu.12. Kansa ei kuitenkaan kääntynyt kurittajansa puoleen, eivätkä he etsineet Herraa Sebaotia.13. Siksi Herra katkaisi yhtenä päivänä Israelilta pään ja hännän, palmunlehvän ja kaislan.14. Vanhin ja arvomies on pää, valhetta opettava profeetta taas on häntä.15. Tämän kansan johtajat olivat eksyttäjiä, ja johdettavat joutuivat hämminkiin.16. Siksi Herra ei säästänyt sen nuoria miehiä2 eikä armahtanut sen orpoja ja leskiä. He kaikki ovat näet jumalattomia ja pahantekijöitä, ja jokainen suu puhuu tyhmyyttä. Kaikesta tästä hänen vihansa ei ole asettunut, ja hänen kätensä on edelleen ojennettu. {Näin Qumranin Jes.- KR: iloitse.}17. Jumalattomuus palaa tulena, kuluttaa orjantappurat ja ohdakkeet sekä sytyttää sankan metsän, niin että se savuna tupruaa ilmaan.18. Herran Sebaotin vihasta maa syttyy palamaan, ja kansa on kuin tulen syötävänä. Toinen ei sääli toistaan.19. He ahmivat oikealta, mutta ovat yhä nälkäisiä, syövät vasemmalta, eivätkä saa kylläänsä. Jokainen syö oman käsivartensa lihaa:20. Manasse Efraimia, Efraim Manassea, ja molemmat yhdessä käyvät Juudan kimppuun. Kaikesta tästä ei hänen vihansa ole asettunut, ja hänen kätensä on edelleen ojennettu.