1.Gileadilainen Jefta oli sotaurho, mutta hän oli porton poika. Jeftan isä oli Gilead.2. Gileadin vaimo synnytti hänelle poikia. Kun tämän vaimon pojat kasvoivat aikuisiksi, he karkottivat Jeftan ja sanoivat hänelle: "Sinä et saa perintöosaa isämme talossa, sillä sinä olet toisen naisen poika."3. Jefta pakeni veljiään ja asettui Toobin maahan. Hänen luokseen kerääntyi tyhjäntoimittajia, ja he retkeilivät yhdessä hänen kanssaan.4. Jonkin ajan kuluttua ammonilaiset aloittivat sodan Israelia vastaan.5. Gileadin vanhimmat lähtivät noutamaan Jeftaa Toobin maasta.6. He sanoivat hänelle: "Tule päälliköksemme, kun meidän on sodittava ammonilaisia vastaan."7. Jefta vastasi Gileadin vanhimmille: "Ettekö te vihanneet minua ja karkottaneet minua isäni talosta? Miksi tulette minun luokseni nyt, kun teillä on hätä?"8. Gileadin vanhimmat sanoivat Jeftalle: "Juuri sen tähden olemme nyt tulleet jälleen sinun luoksesi. Jos tulet meidän kanssamme ja ryhdyt taistelemaan ammonilaisia vastaan, niin sinä olet oleva meidän, kaikkien Gileadin asukasten, päämies."9. Jefta vastasi Gileadin vanhimmille: "Jos te viette minut takaisin, taistelemaan ammonilaisia vastaan, ja Herra antaa heidät minun valtaani, niin minä rupean teidän päämieheksenne."10. Gileadin vanhimmat sanoivat Jeftalle: "Herra kuulee meidän sopimuksemme. Me totisesti teemme kaiken, mitä sinä sanoit."11. Niin Jefta lähti Gileadin vanhinten mukaan. Sen kansa asetti hänet päämiehekseen ja päällikökseen. Jefta lausui Herran edessä Mispassa kaiken, mitä oli puhunut.12. Hän lähetti ammonilaisten kuninkaan luo viestinviejiä sanomaan: "Mitä sinulla on minun kanssani tekemistä, kun tulet minua vastaan, sotimaan maatani vastaan?"13. Ammonilaisten kuningas vastasi Jeftan miehille: "Ottihan Israel tullessaan Egyptistä minun maani Arnonista Jabbokiin ja Jordaniin asti. Anna se nyt hyvällä takaisin."
Mennyttä historiaa
14.Jefta lähetti jälleen Ammonin kuninkaan luo viestinviejiä15. sanomaan hänelle: "Näin sanoo Jefta: Ei Israel ole ottanut Mooabin maata eikä ammonilaisten maata. 5. Moos. 2:9; 5. Moos. 2:1816. Tullessaan Egyptistä Israel kulki erämaan kautta Kaislamerelle ja tuli Kaadekseen.17. Sieltä Israel lähetti sananviejiä Edomin kuninkaan luo sanomaan: 'Salli minun kulkea maasi läpi'. Edomin kuningas ei kuitenkaan kuullut heitä. He lähettivät sanan myös Mooabin kuninkaalle, mutta hänkään ei suostunut. Niin Israel asettui Kaadekseen. 4. Moos. 20:14-1518. Sitten he kulkivat erämaan kautta, kiersivät Edomin ja Mooabin maat, tulivat Mooabin maan itäpuolelle ja leiriytyivät Arnonin toiselle puolelle. He eivät tulleet Mooabin alueelle, sillä Arnon on Mooabin raja. 4. Moos. 21:1319. Israel lähetti Siihonin, amorilaisten kuninkaan, Hesbonin kuninkaan, luo lähettejä sanomaan: 'Salli meidän kulkea maasi läpi määräpaikkaamme'. 4. Moos. 21:21-22; 5. Moos. 2:26-2720. Siihon ei uskonut Israelia, että olisi sallinut sen kulkea alueensa läpi, vaan kokosi kaiken väkensä, ja he leiriytyivät Jahaaseen. Siellä hän ryhtyi taisteluun Israelia vastaan.21. Herra, Israelin Jumala, antoi Siihonin ja kaiken hänen väkensä Israelin käsiin, niin että nämä voittivat heidät. Israel valloitti koko amorilaisten maan, niiden, jotka asuivat siinä maassa.22. He ottivat omakseen koko amorilaisten alueen Arnonista Jabbokiin asti ja erämaasta Jordaniin saakka. 5. Moos. 2:3623. Näin Herra, Israelin Jumala, karkotti amorilaiset kansansa Israelin tieltä. Nyt sinä ottaisit omaksesi heidän maansa!24. Eikö ole niin: Minkä sinun jumalasi Kemos antaa sinulle, sen sinä otat omaksesi. Kenet hyvänsä Herra, meidän Jumalamme, karkoittaa meidän tieltämme, sen maan me otamme omaksemme.25. Vai oletko sinä parempi kuin Baalak, Sipporin poika, Mooabin kuningas? Rakensiko hän riitaa Israelin kanssa, tai ryhtyikö hän sotaan heitä vastaan?26. Israel on nyt asunut Hesbonissa ja sen ympärillä olevissa kylissä, Aroerissa ja sitä ympäröivissä kylissä sekä kaikissa Arnonin varrella olevissa kaupungeissa 300 vuotta. Miksi ette sen ajan kuluessa ole ottaneet niitä haltuunne?27. Minä en ole rikkonut sinua vastaan, mutta sinä teet pahasti minua kohtaan, kun ryhdyt sotimaan minua vastaan. Herra, joka on tuomari, tuomitkoon tänä päivänä israelilaisten ja ammonilaisten välillä."28. Ammonilaisten kuningas ei välittänyt viestistä, minkä Jefta lähetti hänelle.29. Silloin Herran Henki tuli Jeftaan. Hän kulki Gileadin ja Manassen läpi, meni edelleen Gileadin Mispeen, ja Gileadin Mispestä hän lähti ammonilaisia vastaan.
Jeftan lupaus
30.Jefta teki Herralle lupauksen: "Jos sinä annat ammonilaiset minun valtaani,31. niin tulkoon kuka tuleekin minua vastaan taloni ovesta, kun minä voittajana palaan ammonilaisten luota, hän on oleva Herran, ja minä uhraan hänet polttouhriksi."
Ammonilaiset voitetaan
32.Jefta lähti sotimaan ammonilaisia vastaan, ja Herra antoi heidät hänen käsiinsä.33. Hän tuotti heille hyvin suuren tappion ja valloitti maan Aroerista Minnitiin ja Aabel-Keramiin asti, 20 kaupunkia. Näin ammonilaisten täytyi alistua israelilaisten valtaan.
Jeftan tytär
34.Jefta tuli sitten kotiinsa Mispaan1. Hänen tyttärensä tuli silloin ulos häntä vastaan vaskirumpua lyöden ja karkeloiden. Tämä oli hänen ainoa lapsensa. Paitsi häntä ei Jeftalla ollut poikaa eikä tytärtä. {Mispa ja 11:29: Mispe oli nähtävästi sama Gileadin kylä.}35. Nähdessään hänet Jefta repäisi vaatteensa ja sanoi: "Voi, tyttäreni, nyt sinä masennat minut maahan, nyt sinä syökset minut onnettomuuteen! Minä näet avasin suuni Herralle enkä voi sanaani peruuttaa."36. Tytär vastasi hänelle: "Isäni, jos sinä avasit suusi Herralle, niin tee minulle, kuten suusi on puhunut, koska Herra on antanut sinun kostaa vihollisillesi, ammonilaisille."37. Sitten hän sanoi isälleen: "Myönnettäköön minulle kuitenkin tämä: Jätä minut vapauteeni kahdeksi kuukaudeksi mennäkseni ystävättärieni kanssa vuorille itkemään neitsyyttäni."38. Jefta sanoi: "Mene!" ja päästi hänet menemään kahdeksi kuukaudeksi. Niin hän meni ystävättärineen ja itki neitsyyttään vuorilla.39. Kahden kuukauden kuluttua hän palasi isänsä luo, ja tämä pani hänessä täytäntöön antamansa lupauksen. Hän oli koskematon neitsyt. Israelissa tuli tavaksi,40. että sen tyttäret vuosittain menivät neljäksi päiväksi lauluin ylistämään gileadilaisen Jeftan tytärtä.