Tuomarien kirja
19 LUKU
Leeviläisen sivuvaimo
1. Siihen aikaan, kun Israelissa ei ollut kuningasta, asui eräs leeviläinen mies muukalaisena Efraimin vuoriston perukoilla, ja hän otti itselleen sivuvaimon Juudan Beetlehemistä.
2. Mutta hänen sivuvaimonsa oli hänelle uskoton ja meni hänen luotaan isänsä kotiin Juudan Beetlehemiin. Hän oli siellä jonkin aikaa, neljä kuukautta.
3. Hänen miehensä nousi ja meni hänen jälkeensä viihdytelläkseen häntä ja palauttaakseen hänet luokseen. Hänellä oli mukanaan palvelija ja aasipari. Nainen vei hänet isänsä kotiin. Kun naisen isä näki hänet, hän riensi iloisena häntä vastaan.
4. Hänen appensa, naisen isä, pidätteli häntä, ja hän viipyi tämän luona kolme päivää. He söivät ja joivat ja olivat siellä yötä.
5. Neljäntenä päivänä hän varhain aamulla nousi lähteäkseen. Mutta naisen isä sanoi vävylleen: "Vahvista itseäsi leipäpalalla. Sitten saatte lähteä."
6. Niin he istuivat, söivät ja joivat molemmat yhdessä. Sitten naisen isä sanoi miehelle: "Suostu jäämään yöksi, ja olkoon sydämesi iloinen."
7. Mutta mies nousi lähteäkseen. Silloin hänen appensa pyysi häntä pyytämällä, ja hän jäi sinne vielä yöksi.
8. Viidentenä päivänä hän varhain aamulla nousi lähteäkseen, mutta naisen isä sanoi hänelle: "Vahvista itseäsi, ja viipykää iltapäivään asti." Niin he söivät yhdessä.
9. Mies nousi lähteäkseen sivuvaimonsa ja palvelijansa kanssa, mutta hänen appensa, naisen isä, sanoi hänelle: "Katso, päivä kallistuu iltaan, jääkää yöksi. Päivä on menemässä mailleen, jää tänne yöksi, ja olkoon sydämesi iloinen. Nouskaa huomenna varhain matkallenne, ja lähde sitten kotiisi."
10. Mies ei tahtonut jäädä yöksi, vaan nousi ja lähti. Hän tuli Jebuksen, se on Jerusalemin, kohdalle, mukanaan satuloitu aasipari ja sivuvaimonsa.
11. Heidän ollessaan Jebuksen luona päivä oli pian laskemassa. Palvelija sanoi isännälleen: "Tule, poiketkaamme tuohon jebusilaisten kaupunkiin ja yöpykäämme sinne."
12. Hänen isäntänsä vastasi: "Emme poikkea muukalaisten kaupunkiin, jotka eivät ole israelilaisia, vaan menemme edelleen Gibeaan asti."
13. Hän sanoi palvelijalleen: "Tule, pyrkikäämme toiseen paikkaan, yöpykäämme Gibeaan tai Raamaan."
Yöpyminen Gibeassa
14. He jatkoivat matkaansa, ja aurinko laski heidän ollessaan lähellä Gibeaa, joka on Benjaminissa.
15. He poikkesivat Gibeaan yöpyäkseen sinne. Hän meni sinne ja istuutui kaupungin torille, mutta ei kukaan ottanut heitä yöksi taloonsa.
16. Illalla muuan vanha mies tuli työstään pellolta. Hän oli Efraimin vuoristosta ja asui muukalaisena Gibeassa. Paikkakunnan miehet olivat benjaminilaisia.
17. Kun vanha mies huomasi matkamiehen kaupungin torilla, hän kysyi: "Minne olet matkalla ja mistä tulet?
18. Hän vastasi: "Me olemme matkalla Juudan Beetlehemistä Efraimin vuoriston perukoille. Minä olen kotoisin sieltä ja olen käynyt Juudan Beetlehemissä. Olen matkalla kotiin1, mutta täällä ei ole ketään, joka ottaisi minut taloonsa yöksi.
19. Meillä on sekä olkia että muuta rehua aaseillemme, niin myös leipää ja viiniä minulle itselleni ja palvelijattarellesi ja nuorelle miehelle, joka on palvelijasi kanssa, niin ettei meiltä mitään puutu."
20. Vanha mies sanoi: "Rauha sinulle! Minun asiani on, jos sinulta jotakin puuttuisi. Älä vain jää yöksi tähän torille."
21. Mies vei hänet taloonsa ja teki aaseille appeen. He pesivät jalkansa, söivät ja joivat.
22. Kun he olivat ilahduttamassa sydäntään, kaupungin miehiä, kelvotonta roskaväkeä, piiritti talon. Kolkuttaen ovelle he sanoivat vanhalle miehelle, talon isännälle: "Tuo tänne se mies, joka tuli taloosi, ryhtyäksemme häneen."
23. Mies, talon isäntä, meni ulos heidän luokseen ja sanoi heille: "Älkää, veljeni, älkää tehkö niin pahoin! Kun kerran tämä mies on tullut minun talooni, älkää tehkö sellaista häpeällistä tekoa.
24. Täällä on minun tyttäreni, joka on neitsyt, ja tämän miehen sivuvaimo. Minä tuon heidät tänne. Tehkää heille väkivaltaa, tehkää heille, mitä tahdotte, mutta tälle miehelle älkää tehkö sellaista häpeällistä tekoa."
Kuoliaaksi raiskaaminen
25. Miehet eivät tahtoneet kuulla häntä. Silloin mies tarttui sivuvaimoonsa ja vei hänet heidän luokseen kadulle. He yhtyivät häneen ja pitelivät häntä pahoin koko yön aamuun asti, ja vasta aamun sarastaessa he päästivät hänet.
26. Päivän koittaessa vaimo tuli ja kaatui sen miehen talon eteen, jonka talossa hänen isäntänsä oli. Hän makasi siinä, kunnes päivä valkeni.
27. Kun hänen isäntänsä aamulla nousi, avasi talon oven ja tuli ulos lähteäkseen matkalle, hän näki sivuvaimonsa makaamassa talon oven edessä, kädet kynnyksellä.
28. Hän sanoi tälle: "Nouse ja lähtekäämme!" Mutta vastausta ei tullut. Silloin mies nosti hänet aasin selkään, nousi ja lähti kotiinsa.
29. Kotiin tultuaan hän otti veitsen, tarttui sivuvaimoonsa ja paloitteli hänet luineen kaikkineen 12 kappaleeksi ja lähetti ne kaikkialle Israelin alueelle.
30. Jokainen, joka sen näki, sanoi: "Mitään sellaista ei ole tapahtunut eikä nähty siitä päivästä lähtien, jona israelilaiset tulivat Egyptin maasta, tähän päivään asti. Harkitkaa tätä, neuvotelkaa ja puhukaa."