Jeremia

14 LUKU

Suuri kuivuus

1. Herran sana Jeremialle suuren kuivuuden tähden. 2. "Juuda murehtii, sen portit vaipuvat, kallistuvat murheasussa maahan, ja Jerusalemista nousee valitushuuto. 3. Heidän ylimyksensä lähettävät alaisiaan hakemaan vettä. Nämä tulevat kaivoille, eivät löydä vettä, palaavat astiat tyhjinä, ovat pettyneitä ja häpeissään peittävät päänsä. 4. Kun maassa ei ole satanut, peltomiehet ovat pettyneinä ja peittävät päänsä halkeilevan viljelysmaan tähden. Joel 1:11 5. Peurakin kedolla poikii ja hylkää vasikkansa, kun ei ole mitään vihantaa. 6. Villiaasit seisovat kalliokukkuloilla, haukkovat ilmaa kuin sakaalit. Niiden silmät ovat riutuneet, kun ei ole ruohoa."

Jeremian esirukous

7. Vaikka pahat tekomme todistavat meitä vastaan, tee työsi, Herra, nimesi tähden. Meidän luopumuksemme ovat monet, sinua vastaan me olemme tehneet syntiä. 8. Sinä Israelin toivo, sen vapahtaja ahdingon aikana, miksi olet kuin muukalainen maassa, kuin matkamies, joka poikkeaa majaan vain yöpyäkseen? 9. Miksi olet kuin neuvoton mies, kuin sankari, joka ei voi auttaa? Sinä olet kuitenkin keskellämme, Herra, ja meidät on otettu sinun nimiisi. Älä hylkää meitä. 10. Näin sanoo Herra tästä kansasta: "He harhailevat mielellään, eivät pidätä jalkojaan. Herra ei sitä hyväksy. Hän muistaa heidän pahat tekonsa ja rankaisee heitä heidän synneistään."

Jeremia ja väärät profeetat

11. Herra sanoi minulle: "Älä rukoile tämän kansan puolesta, sen hyväksi. 12. Vaikka he paastoavat, minä en kuule heidän huutoaan, ja vaikka he uhraavat polttouhreja ja ruokauhreja, minä en heihin mielisty, vaan teen heistä lopun miekalla, nälällä ja rutolla." 13. Minä sanoin: "Voi, Herra, Herra! Profeetat sanovat heille: 'Ei teidän tarvitse nähdä miekkaa eikä kärsiä nälkää. Minä annan teille vakaan rauhan tässä paikassa'." 14. Herra sanoi minulle: "Valhetta julistavat profeetat minun nimessäni. Minä en ole lähettänyt heitä, käskenyt heitä enkä puhunut heille. Valenäkyjä, turhia ennustuksia ja oman sydämensä petosta he julistavat teille. 15. Näin sanoo Herra profeetoista, jotka ennustavat minun nimessäni, vaikka en ole heitä lähettänyt, ja jotka sanovat, että miekka ja nälkä ei tule tähän maahan: Miekkaan ja nälkään nämä profeetat kuolevat. 16. Kansa, jolle he ennustavat, kaatuu Jerusalemin kaduilla nälkään ja miekkaan, eikä ole ketään, joka hautaisi heidät, heidän vaimonsa, poikansa ja tyttärensä. Minä vuodatan heidän pahuutensa heidän itsensä päälle."

Valitus ja synnintunnustus

17. Sano heille tämä sana: Minun silmistäni vuotavat kyyneleet yötä päivää, ne eivät lakkaa. Neitsyt, tytär, minun kansani, on ylen ankaralla iskulla raskaasti runneltu. 18. Jos menen kedolle, näen siellä miekan kaatamia! Jos tulen kaupunkiin, näen siellä kalvavan nälän! Sekä profeetat että papit kiertävät maata eivätkä mitään tajua. 19. Oletko sinä kokonaan hylännyt Juudan, vierooko sielusi Siionia? Miksi olet lyönyt meitä niin, ettemme voi parantua? Odotetaan rauhaa, mutta hyvää ei tule, paranemisen aikaa, mutta tuleekin kauhun aika! 20. Me tunnemme, Herra, jumalattomuutemme, isiemme pahat teot, sillä sinua vastaan me olemme tehneet syntiä. 21. Nimesi tähden, älä hylkää meitä! Älä anna kunniasi valtaistuinta häväistäväksi. Muista liittoasi kanssamme, älä riko sitä. 22. Voivatko vieraiden kansojen1 epäjumalat antaa sadetta, tai taivasko antaa sadekuurot? Etkö sinä ole Herra, meidän Jumalamme? Sinuun me panemme toivomme. Sinähän olet tehnyt kaiken tämän. {KR: pakanain.}



Kirjaudu
Rekisteröidy