Jeremia
42 LUKU
Jeremia varoittaa menemästä Egyptiin
1. Kaikki sotaväen päälliköt ja Joohanan, Kaareahin poika, Jesanja, Hoosajan poika, sekä koko väki, pienimmästä suurimpaan,
2. astuivat esiin ja sanoivat profeetta Jeremialle: "Tulkoon anomuksemme sinun eteesi. Rukoile puolestamme Herraa, Jumalaasi, kaiken tämän jäännöksen puolesta. Suuresta joukosta meitä on jäänyt jäljelle vähän, kuten omat silmäsi näkevät meitä olevan.
3. Herra, sinun Jumalasi, ilmoittakoon meille, mitä tietä meidän on kuljettava, ja mitä meidän on tehtävä."
4. Profeetta Jeremia vastasi heille: "Minä kuulen. Minä rukoilen Herraa, teidän Jumalaanne, niin kuin te sanotte, ja kaiken sen, mitä Herra teille vastaa, minä ilmoitan teille. En salaa teiltä mitään."
5. He sanoivat Jeremialle: "Olkoon Herra totinen ja luotettava todistaja meitä vastaan, jollemme tee kaikessa sen sanan mukaan, jonka Herra, sinun Jumalasi, lähettää sinut tuomaan meille.
6. Olkoon se hyvä tahi paha: Me tottelemme Herran, meidän Jumalamme, ääntä, hänen, jonka luo me sinut lähetämme, että meidän kävisi hyvin, kun tottelemme Herran, Jumalamme, ääntä."
7. Herran sana tuli Jeremialle kymmenen päivän kuluttua.
8. Hän kutsui Joohananin, Kaareahin pojan, ja kaikki tämän kanssa olevat sotaväen päälliköt, sekä kaiken väen, pienimmästä suurimpaan.
9. Hän sanoi heille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala, jonka puoleen te pyysitte minua kääntymään ja viemään rukouksenne hänen eteensä:
Jääkää maahan
10. Jos te jäätte tähän maahan, niin minä rakennan teitä enkä hajota, istutan teidät enkä revi pois, sillä minä säälin teitä sen onnettomuuden vuoksi, minkä olen tuottanut teille.
11. Älkää pelätkö Baabelin kuningasta, jota te nyt pelkäätte. Älkää pelätkö häntä, sanoo Herra, sillä minä olen teidän kanssanne. Minä autan teitä ja pelastan teidät hänen käsistään.
12. Minä annan teille armon, niin että hän armahtaa teitä ja antaa teidän palata takaisin maahanne.
13. Mutta jos te sanotte: 'Me emme jää tähän maahan', ettekä tottele Herran, teidän Jumalanne, ääntä,
14. vaan sanotte: 'Ei! Me menemme Egyptiin, jossa meidän ei tarvitse nähdä sotaa, ei kuulla pasuunan ääntä eikä kärsiä leivän nälkää, ja sinne me jäämme asumaan'.
15. Kuulkaa siis nyt Herran sana, te Juudan jäljellä olevat: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Jos te todella käännätte kasvonne Egyptiä kohti ja menette sinne asumaan muukalaisina,
16. niin miekka, jota te pelkäätte, on saavuttava teidät siellä Egyptin maassa, ja nälkä, joka teitä huolettaa, seuraa kintereillänne Egyptiin, ja sinne te kuolette.
17. Kaikki ne miehet, jotka kääntävät kasvonsa Egyptiä kohti asuakseen siellä muukalaisina, kuolevat miekkaan, nälkään ja ruttoon, eikä ainoakaan heistä pääse pakoon eikä pelastu siitä onnettomuudesta, jonka minä annan kohdata heitä.
18. Sillä näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Kuten minun vihani ja kiivastukseni on vuodatettu Jerusalemin asukasten päälle, niin minun kiivastukseni on kohtaava teitä, jos te menette Egyptiin. Te tulette kiroukseksi ja kauhistukseksi, kiroussanaksi ja häväistykseksi ettekä enää saa nähdä tätä paikkaa.
19. Herra sanoo teille, te Juudan jäännös: Älkää menkö Egyptiin." Se tietäkää, että minä olen tänä päivänä teitä varoittanut.
20. Te petitte itseänne, kun lähetitte minut Herran, teidän Jumalanne, luo sanoen: "Rukoile puolestamme Herraa, meidän Jumalaamme. Kaikki, mitä Herra, meidän Jumalamme, sanoo, ilmoita meille, niin me teemme sen."
21. Minä olen sen tänä päivänä teille ilmoittanut, mutta te olette tottelemattomat Herran, teidän Jumalanne, äänelle kaikessa, mitä varten hän on lähettänyt minut teidän luoksenne.
22. Tietäkää siis, että te kuolette miekkaan, nälkään ja ruttoon siinä paikassa, johon te haluatte mennä asumaan muukalaisina.