Jeremia
44 LUKU
Rangaistukset Egyptiin paenneille
1. Sana, joka tuli Jeremialle kaikkia niitä juutalaisia vastaan, jotka asuivat Egyptin maan Migdolissa, Tahpanheessa, Noofissa ja Patroksen maakunnassa. Se kuului:
2. "Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Te olette nähneet kaiken sen onnettomuuden, jonka minä olen aiheuttanut Jerusalemille ja kaikille Juudan kaupungeille. Ne ovat nyt raunioina, eikä niissä enää asuta.
3. Tämä tapahtui heidän pahuutensa tähden, jolla he vihoittivat minut. He menivät ja polttivat uhreja muille jumalille, palvelivat niitä, joita he eivät tunteneet, eivät he, ette te eivätkä teidän isänne.
4. Varhaisesta alkaen minä lähetin teidän luoksenne kaikki palvelijani profeetat sanomaan: 'Älkää tehkö näitä kauhistuksia, joita minä vihaan'.
5. Mutta he eivät kuunnelleet, eivät korvaansa kallistaneet, niin että olisivat kääntyneet pois pahuudestaan ja lakanneet polttamasta uhreja muille jumalille.
6. Niin minun kiivastukseni ja vihani vuoti alas ja paloi Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla, niin että ne tulivat raunioiksi, autioiksi, kuten ne ovat tänä päivänä.
7. Herra, Jumala Sebaot, Israelin Jumala, sanoo nyt: Miksi te tuotatte itsellenne suuren onnettomuuden, hävitätte miehet ja vaimot, lapset ja imevät Juudasta, niin ettette jätä itsestänne jäännöstäkään?
8. Te vihoitatte minut kättenne töillä, kun poltatte uhreja muille jumalille Egyptin maassa, johon te olette tulleet, täällä muukalaisina asumaan. Näin te tuotatte itsellenne häviön ja tulette kiroussanaksi ja häväistykseksi kaikissa maan kansoissa.
9. Oletteko unohtaneet isienne pahat teot, Juudan kuningasten ja heidän vaimojensa pahat teot, omat pahat tekonne ja vaimojenne pahat teot, mitä he ovat tehneet Juudan maassa ja Jerusalemin kaduilla?
10. He eivät ole nöyrtyneet tähän päivään asti, eivät pelkää, eivät vaella minun lakini ja käskyjeni mukaan, jotka olen antanut teille ja teidän isillenne.
11. Sen tähden, näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Minä käännän kasvoni teitä vastaan onnettomuudeksi, hävittääkseni koko Juudan.
12. Minä tempaan pois Juudan jäännöksen, ne jotka käänsivät kasvonsa Egyptin maata kohti mennäkseen asumaan siellä muukalaisina. He kaikki tuhoutuvat siellä. Egyptin maassa he kaatuvat miekkaan, kuolevat nälkään, pienimmästä suurimpaan asti he kuolevat miekkaan ja nälkään. He tulevat kiroukseksi ja kauhistukseksi, kiroussanaksi ja häväistykseksi.
13. Minä rankaisen miekalla, nälällä ja rutolla niitä, jotka asuvat Egyptin maassa, kuten rankaisin Jerusalemia.
14. Juudan jäännöksestä, niistä, jotka ovat tulleet asumaan muukalaisina täällä Egyptin maassa, ei jää pakoonpäässeitä, ei pelastuneita. He eivät palaa Juudan maahan, jonne heidän sielunsa ikävöi takaisin asuakseen siellä. Sinne on palaava vain muutamia pakolaisia."
Kansa uhmaa Herran sanaa
15. Kaikki miehet, jotka tiesivät vaimojensa polttavan uhreja muille jumalille, kaikki naiset, jotka seisoivat siellä suurena joukkona, ja kaikki ne, jotka asuivat Egyptin maan Patroksessa, vastasivat Jeremialle:
16. "Mitä sinä olet Herran nimessä meille puhunut, siinä me emme tottele sinua,
17. vaan me täytämme joka lupauksen, mikä suustamme on lähtenyt: me poltamme uhreja taivaan kuningattarelle ja vuodatamme hänelle juomauhreja, niin kuin me ja meidän isämme, meidän kuninkaamme ja ruhtinaamme teimme Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla. Silloin meillä oli leipää yltäkyllin, meidän oli hyvä olla emmekä nähneet onnettomuutta.
18. Mutta siitä asti, kun me lakkasimme polttamasta uhreja taivaan kuningattarelle ja vuodattamasta hänelle juomauhreja, on osanamme ollut kaiken puute sekä tuhoutuminen miekkaan ja nälkään.
19. Kun me poltamme uhreja taivaan kuningattarelle ja vuodatamme hänelle juomauhreja, niin miestemme luvattako teemme hänelle uhrikakkuja, hänen kuvansa muotoisia, ja vuodatamme hänelle juomauhreja?"
Jeremian vastaus uhmaajille
20. Jeremia sanoi kaikille läsnä oleville miehille ja naisille, kaikille niille, jotka olivat näin vastanneet hänelle:
21. "Eikö Herra muista ja pidä mielessään sitä uhrisavua, mitä te olette suitsuttaneet Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla, te ja teidän isänne, teidän kuninkaanne, ruhtinaanne ja maan kansa?
22. Herra ei voinut sitä enää kärsiä teidän tekojenne pahuuden tähden, kauhistusten tähden, joita te teitte. Niin teidän maanne tuli raunioiksi, autioksi, kiroussanaksi ja vaille asukkaita, kuten se on tänä päivänä.
23. Koska te poltitte uhreja ja teitte syntiä Herraa vastaan, ette totelleet Herran ääntä ettekä vaeltaneet hänen lakinsa, käskyjensä ja säädöksiensä mukaan, sen tähden tämä onnettomuus on kohdannut teitä, kuten nyt on tapahtunut."
24. Jeremia sanoi vielä kaikelle kansalle ja kaikille naisille: "Kuulkaa Herran sana, koko Juuda, joka olet Egyptin maassa.
25. Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Mitä te ja teidän vaimonne olette suullanne puhuneet, sen te panette käsillänne täytäntöön, sanoen: 'Me täytämme lupauksemme polttaa uhreja taivaan kuningattarelle ja vuodattaa hänelle juomauhreja'. Niinpä pitäkää lupauksenne, pankaa lupauksenne täytäntöön!
26. Kuulkaa siksi Herran sana, koko Juuda, te jotka asutte Egyptin maassa: Minä vannon suuren nimeni kautta, sanoo Herra: Totisesti, ainoakaan Juudan mies ei ole enää mainitseva suullaan minun nimeäni, niin että sanoisi: 'Niin totta kuin Herra, Herra elää', ei koko Egyptin maassa.
27. Minä valvon, mutta heille onnettomuudeksi, ei onneksi. Jokainen Juudan mies, joka on Egyptin maassa, on tuhoutuva miekkaan ja nälkään, kunnes heistä on tullut loppu.
28. Vain vähäinen joukko miekasta pelastuneita on palaava Egyptin maasta Juudan maahan. Juudan koko jäännös, ne jotka ovat tulleet Egyptin maahan asumaan siellä muukalaisina, tulevat tietämään, kumpaisenko sana toteutuu, minun vai heidän.
29. Tämä on oleva sen merkkinä, sanoo Herra, että minä rankaisen teitä tässä paikassa, tietääksenne, että minun sanani teitä vastaan toteutuvat, teille onnettomuudeksi:
30. Näin sanoo Herra: Minä annan farao Hofran1, Egyptin kuninkaan, hänen vihollistensa käsiin, niiden käsiin, jotka tavoittelevat hänen henkeään, kuten olen antanut Sidkian, Juudan kuninkaan, Nebukadnessarin, Baabelin kuninkaan, käsiin, joka oli hänen vihollisensa ja tavoitteli hänen henkeään."