1.Paetkaa, benjaminilaiset, Jerusalemista, puhaltakaa pasuunaan Tekoassa ja nostakaa merkki Beet-Keremin kohdalle, sillä pohjoisesta nousee onnettomuus ja suuri hävitys.2. Tytär Siionin, suloisen ja hemmotellun, minä tuhoan.3. Sen luokse tulee paimenia laumoineen, he pystyttävät telttansa sitä vastaan yltympäri, syöttävät alansa kukin.4. Julistakaa sitä vastaan pyhä sota. "Nouskaa ja menkäämme keskipäivän aikaan! Voi meitä, sillä päivä laskee ja illan varjot pitenevät!5. Nouskaa ja menkäämme yöllä ja hävittäkäämme sen linnat."6. Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Kaatakaa puita ja luokaa valli Jerusalemia vastaan. Se on kaupunki, jota on rangaistava. Siinä on pelkkää väkivaltaa.7. Kuten kaivo pitää vetensä raikkaana, niin sekin pitää pahuutensa tuoreena. Sortoa ja hävitystä kuuluu sieltä, kipuja ja haavoja on alinomaa edessäni.8. Ota ojentuaksesi, Jerusalem, etten minä käänny pois sinusta, etten tee sinua autioksi, asumattomaksi maaksi.9. Näin sanoo Herra Sebaot: Israelin jäännöksestä pidetään jälkikorjuu kuten viiniköynnöksestä. Ojenna kätesi köynnöksiä kohti viininkorjaajan tavoin.10. Kenelle minä puhuisin, ketä varoittaisin, että he ottaisivat sen huomioon? Heidän korvansa ovat ympärileikkaamattomat, he eivät kuule. Herran sana on tullut heille pilkaksi, ei se heille kelpaa.11. Minä olen täynnä Herran vihaa, en jaksa sitä pidättää. Vuodata se lapsukaisiin kadulla, niin myös nuorukaisparveen. Niin mies kuin vaimokin vangitaan, sekä vanhus että ikäloppu.12. Heidän talonsa joutuvat vieraille, niin myös pellot ja vaimot. Minä ojennan käteni maan asukkaita vastaan, sanoo Herra.13. He kaikki, niin pienet kuin suuretkin, tavoittelevat väärää voittoa, niin profeetat kuin papitkin harjoittavat petosta.
Väärän rauhan julistus
14.He parantavat minun kansani vamman kepeästi, sanoen: "Rauha, rauha!" vaikka ei rauhaa ole. Aam. 6:6; 1. Tess. 5:315. He joutuvat häpeään, sillä he ovat tehneet kauhistuksia. Mutta heillä ei ole häpeän tuntoa, he eivät osaa hävetä. Siksi he kaatuvat kaatuvien joukkoon, sortuvat, kun minä heitä rankaisen, sanoo Herra.
Kysykää ikuisia teitä
16.Näin on Herra sanonut: "Astukaa teille, katsokaa ja kysykää ikuisia1 polkuja, kysykää, mikä on hyvä tie, ja vaeltakaa sitä, niin te löydätte levon sieluillenne." Mutta he vastasivat: "Emme vaella!" {KR: "muinaisia". Hebr. `ooLaaM: kysymys on iäiseen elämään vievästä tiestä.}17. Minä olen asettanut teille vartijat: Kuunnelkaa pasuunan ääntä. Mutta he vastasivat: "Emme kuuntele!"
Kansan syötävä tekojensa hedelmiä
18.Kuulkaa, kansat! Te kaikki koolla olevat, huomatkaa, mitä teille tapahtuu.19. Kuule, maa! Minä tuotan onnettomuuden tälle kansalle, heidän hankkeittensa hedelmän, sillä he eivät ole kuunnelleet minun sanojani, vaan ovat hylänneet minun lakini2. {Tai: sanani opetuksen, hebr. TooRaaTiJ.}20. Mitä on minulle Sabasta3 tuleva suitsutus, paras kalmoruoko kaukaisesta maasta? Teidän polttouhrinne eivät ole minulle otollisia, eivätkä teidän teurasuhrinne minulle kelpaa. {Saba Niilin varrella oli Kuusin (KR: "Etiopian"), Egyptin valtakunnan eteläisen osan, pääkaupunki. N. 35 vuotta Jeremian kuoleman jälkeen v. 525 eKr. Meedo-Persian kuningas Kambyses, Kooreksen poika, valloitti Egyptin ja Kuusin. Hän muutti silloin Saban nimen Meroeksi, joka nimi sillä on nykyäänkin. Vrt. sel. 1Kun.10:1.}21. Sen tähden, näin sanoo Herra: Minä asetan tälle kansalle kompastuskiviä, joihin he kaatuvat, isät ja pojat yhdessä, ja naapuri tuhoutuu naapurinsa kanssa.
Vihollinen tulee pohjoisesta
22.Näin sanoo Herra: Pohjoisesta maasta tulee kansa, suuri kansa nousee maan äärestä.23. He käyttävät jousta ja keihästä, ovat julmia ja armottomia. Heidän kohinansa on kuin pauhaava meri, ja he ratsastavat hevosilla varustettuina taisteluun sinua vastaan, tytär Siion.24. Kun me kuulemme siitä sanoman, meidän kätemme herpoavat. Ahdistus valtaa meidät, tuska, kuin synnyttävän.25. Älkää menkö vainiolle, älkää vaeltako tiellä, sillä vihollisen miekka tuo kauhua kaikkialle!26. Tytär, minun kansani! Kääriydy säkkiin, vieriskele tuhassa. Pidä itkijäiset, kuten ainoaa poikaa itketään, katkerat valittajaiset, sillä äkkiarvaamatta hävittäjä käy kimppuumme.27. Minä olen asettanut sinut kansani koettelijaksi, että tutkisit ja oppisit tuntemaan, miten he vaeltavat.28. Kaikki he ovat paatuneita niskureita, he liikkuvat panettelijoina. He ovat [kuin] vaskea ja rautaa, ovat kaikki kelvottomia.29. Palkeet puhaltavat, mutta tulesta valuu vain lyijyä. Turhaan on sitä sulatettu ja sulatettu: Kuona ei ole erottunut.30. Hylkyhopeaksi heitä sanotaan, sillä Herra on heidät hylännyt.