1. "Sinäkö ajat saaliin naarasleijonalle ja tyydytät nuorten leijonien nälän,2. kun ne kyyristyvät luolissaan ja ovat väijyksissä tiheikössä?3. Kuka hankkii ravinnon korpille, kun sen poikaset huutavat Jumalan puoleen ja lentelevät sinne tänne ruokaa vailla?4. Tiedätkö vuorikauristen poikimisajat, valvotko peurojen synnytyskipuja?5. Lasketko, milloin niiden kuukaudet täyttyvät, ja tiedätkö ajan, milloin ne poikivat?6. Ne painautuvat maahan, saavat ilmoille sikiönsä ja vapautuvat synnytystuskistaan.7. Niiden vasikat vahvistuvat, kasvavat kedolla. Ne lähtevät tiehensä eivätkä enää palaa.8. Kuka on laskenut villiaasin vapaaksi, kuka irroittanut metsäaasin siteet,9. sen, jolle minä annoin aavikon asunnoksi ja suola-aron asuinsijaksi?10. Se nauraa kaupungin kohinalle, ajajan huutoa se ei kuule.11. Se tähystelee vuorilta laiduntaan ja etsii kaikkea vihantaa.12. Taipuuko oryx-antilooppi1 sinua palvelemaan, ja yöpyykö se sinun seimesi ääreen? {KR: villihärkä. Hebr. ReJM/Re'eM.}13. Voitko ohjaksilla pakottaa oryx-antiloopin vaolle, tai äestääkö se laaksonpohjia sinua seuraten?14. Voitko siihen luottaa siksi, että sen voima on suuri, voitko jättää sen haltuun työsi hedelmät?15. Voitko uskoa, että se palaa ja kokoaa viljasi sinun puimatantereellesi?16. Strutsin siipi lepattaa iloisesti, mutta asuuko sen sulissa ja höyhenissä haikaran hellyys?17. Se jättää munansa maahan, hiekalle helteen haudottaviksi.18. Se ei ajattele, että jalka voi ne särkeä ja metsän eläimet polkea ne rikki.19. Se on tyly poikasilleen, kuin ne eivät olisikaan sen omia. Hukkaan menee sen vaiva, mutta ei se sitä pelkää.20. Jumala on jättänyt sen viisautta vaille ja tehnyt sen ymmärryksestä osattomaksi.21. Kun se kiitää ilmaa piesten, se nauraa hevoselle ja ratsumiehelle.22. Sinäkö annat hevoselle voiman, puet sen kaulan liehuvalla harjalla?23. Sinäkö panet sen hyppimään kuin heinäsirkan? Sen uljas korskunta on pelottava.24. Se kuopii lakeutta ja iloitsee, lähtee voimalla asevarustuksia vastaan.25. Se nauraa pelolle, ei säiky eikä väisty miekan edestä.26. Sen yllä kalisee nuoliviini, välkähtää keihäs ja peitsi.27. Jyrinä ja jytinä käy, kun se laukaten ahmii taivalta. Mikään ei pidätä sitä sotatorven pauhatessa.28. Milloin ikinä sotapasuuna soi, se hirnuu: iihaha! Jo kaukaa se vainuaa taistelun, päälliköiden jylisevän äänen ja sotahuudon.29. Sinunko ymmärryksesi voimasta haukka kohoaa korkealle, levittää siipensä etelätuuleen?30. Tai sinunko käskystäsi kotka lentää ylhäälle ja tekee pesänsä korkeuteen?31. Kalliolla se asuu ja yöpyy, kallion kärjellä, vuorilinnassaan.32. Sieltä se tähystelee saalista. Kauas katsovat sen silmät.33. Sen poikaset särpivät verta, ja missä on kaatuneita, siellä on sekin." Matt. 24:28; Luuk. 17:334. Herra sanoi Jobille:35. "Tahtooko vikoilija riidellä Kaikkivaltiasta vastaan? Jumalan syyttäjä vastatkoon tähän!"
Jobin vastaus Herralle
36.Silloin Job vastasi Herralle:37. "Minä olen siihen liian halpa. Mitäpä sinulle vastaisin? Panen käteni suulleni.38. Kerran olen puhunut, enkä enää mitään virka, kahdesti, enkä enää sitä tee."