1.Silloin teemanilainen Elifas sanoi:2. "Ethän pane pahaksesi, jos sinulle puhutaan? Kuka voi vaitikaan olla?3. Monia olet sinä ojentanut, ja hervonneita käsiä olet vahvistanut.4. Sanasi ovat nostaneet kompastunutta, ja rauenneita polvia olet voimistanut.5. Mutta nyt, kun kova kohtaa itseäsi, sinä tuskastut, kun se sinuun sattuu, sinä kauhistut.
Kärsimyksillä on syynsä
6.Eikö jumalanpelkosi ole uskalluksesi ja nuhteeton vaelluksesi toivosi?7. Ajattele: kuka viaton on koskaan tuhoutunut, ja missä ovat rehelliset joutuneet perikatoon?8. Sen olen nähnyt, että vääryyttä kyntävät ja turmiota kylvävät sitä korjaavatkin. Hoos. 10:13; Gal. 6:7-89. Jumalan henkäyksestä he tuhoutuvat, hänen vihansa hengestä he häviävät.10. Leijona ärjyy, nuori leijona murisee, mutta nuorten leijonien hampaat murskataan.11. Leijona menehtyy saaliin puutteesta, ja naarasleijonan pennut hajaantuvat.
Voiko Jumala olla väärässä?
12.Minulle tuli salaa sana, korvani kuuli kuiskauksen,13. kun ajatukset liikkuivat öisissä näyissä, kun raskas uni oli vallannut ihmiset.14. Pelko ja vavistus yllättivät minut, pelästyttivät kaikki minun luuni.15. Henki kosketti kasvojani, ihoni karvat nousivat pystyyn.16. Jokin seisoi edessäni. Muotoa en erottanut. Minä kuulin kuiskaavan äänen: 1. Kun. 19:12-13; Joh. 3:817. 'Onko ihminen vanhurskas Jumalan edessä, onko mies Luojansa edessä puhdas?18. Palvelijoihinsakaan hän ei luota, enkeleissäänkin hän havaitsee vikoja,19. saati niissä, jotka asuvat savimajoissa, joiden perustus on maan tomussa! He rusentuvat kuin koiperhonen.20. Ennen aamun muuttumista ehtooksi heidät muserretaan. Kenenkään huomaamatta he tuhoutuvat ainiaaksi.21. Eikö ole niin: heidän telttanuoransa irroitetaan, ja viisaudesta osattomina he kuolevat."