1.Nämä ovat ne alueet, jotka israelilaiset saivat perintöosiksi Kanaanin maassa, ne, jotka pappi Eleasar, Joosua, Nuunin poika, ja israelilaisten sukujen perhekunta-päämiehet jakoivat heille2. arvalla perintöosiksi sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli yhdeksästä ja puolesta heimosta antanut Mooseksen kautta. 4. Moos. 26:55; 4. Moos. 33:54; 4. Moos. 34:13-143. Mooses oli antanut kahdelle ja puolelle heimolle perintöosat Jordanin itäpuolelta, mutta leeviläisille hän ei antanut perintöosaa heidän keskellään. 5. Moos. 3:12-13; 5. Moos. 10:94. Joosefilaisia oli kaksi heimoa, Manasse ja Efraim. Leeviläisille ei annettu osuutta maahan, vaan ainoastaan kaupunkeja heidän asuakseen sekä niiden laidunmaat heidän karjaansa ja omaisuuttaan varten. 1. Moos. 48:5; 4. Moos. 35:2-35. Niin kuin Herra oli Moosekselle antanut käskyn, niin israelilaiset tekivät ja jakoivat maan.6. Juudalaiset astuivat Joosuan eteen Gilgalissa, ja kenissiläinen Kaaleb, Jefunnen poika, sanoi hänelle: "Sinä tunnet sen sanan, jonka Herra puhui Jumalan miehelle Moosekselle minusta ja sinusta Kaades-Barneassa.7. Olin 40 vuoden ikäinen, kun Herran palvelija Mooses lähetti minut Kaades-Barneasta vakoilemaan maata, ja minä annoin hänelle tietoja parhaan ymmärrykseni mukaan. 4. Moos. 13:7; 4. Moos. 13:31; 4. Moos. 14:6-78. Mutta veljeni, jotka olivat käyneet siellä minun kanssani, saivat kansan sydämet raukeamaan, kun taas minä seurasin uskollisesti Herraa, Jumalaani.9. Sinä päivänä Mooses vannoi sanoen: "Totisesti se maa, johon sinä olet astunut jalkasi, on tuleva sinulle ja sinun lapsillesi ainaiseksi perintöosaksi, koska sinä olet uskollisesti seurannut Herraa, minun Jumalaani'.10. Herra on antanut minun elää, kuten hän oli sanonut, vielä 45 vuotta sen jälkeen, kun Herra puhui tämän sanan Moosekselle Israelin erämaavaelluksen aikana. Minä olen nyt 85 vuoden ikäinen11. ja olen vielä tänä päivänä yhtä voimakas kuin olin sinä päivänä, jona Mooses minut lähetti. Kuten voimani oli silloin, niin se on vielä nytkin: Minä kykenen sotimaan, lähtemään ja tulemaan.12. Anna minulle siis tämä vuoristo, josta Herra puhui sinä päivänä. Sinähän kuulit sinä päivänä, että siellä asuu anakilaisia, ja että siellä on suuria, varustettuja kaupunkeja. Kenties Herra on minun kanssani, niin että saan heidät karkotetuksi, kuten Herra on puhunut."13. Joosua siunasi Kaalebia, Jefunnen poikaa, ja antoi hänelle perintöosaksi Hebronin. Joos. 15:13; Joos. 21:1214. Hebron tuli kenissiläisen Kaalebin, Jefunnen pojan, perintöosaksi, kuten se on tänäkin päivänä, koska hän oli uskollisesti seurannut Herraa, Israelin Jumalaa.15. Hebronin nimi oli muinoin Kirjat-Arba, Arban mukaan, joka oli mahtavin mies anakilaisten joukossa. Näin maa pääsi rauhaan sodasta.