1.Joosua, Nuunin poika, lähetti salaa Sittimistä kaksi vakoojaa ja sanoi heille: "Menkää, tutkikaa tuota maata ja Jerikoa." He lähtivät ja menivät Raahab-nimisen majatalon pitäjän1 taloon ollakseen siellä yötä. Hepr. 11:31; Jaak. 2:25{KR: porton, hebr. ZooNaaH. Juutalainen historioitsija Josephus selittää (Ant. 142, v. 93 jKr.), että Rahab ei ollut portto, vaan majatalon pitäjä. Selitys: Hebr. ZooN = ruokkia. Jos tähän sanaan pannaan feminiininen pääte sen osoittamiseksi, että matkustajien ruokkija (majatalon pitäjä) on nainen, siitä tulee ZooNaaH, joka voi merkitä joko porttoa tai naispuolista matkustajien ruokkijaa, majatalon pitäjää, Josephuksen mukaan tässä viimeksimainittua. Jaak.2:25 käyttää Rahabista sanaa pornee=portto, ja samoin tekee LXX tässä kohdassa. Josephus esittänee tässä asiassa oikean perimätiedon/tulkinnan.}2. Jerikon kuninkaalle kerrottiin: "Tänne on yöllä tullut miehiä israelilaisten joukosta vakoilemaan maata."3. Silloin Jerikon kuningas lähetti Raahabille sanan: "Tuo ulos ne miehet, jotka ovat tulleet luoksesi, sinun taloosi, sillä he ovat tulleet vakoilemaan kaikkea maata."4. Mutta Raahab oli piilottanut miehet ja vastasi: "Miehet kyllä kävivät luonani, mutta en tiennyt, mistä he olivat.5. Kun kaupungin portti pimeän tullen oli suljettava, he lähtivät ulos. En tiedä, minne he menivät. Ajakaa nopeasti heitä takaa, niin te saavutatte heidät."6. Nainen oli vienyt vakoojat katolle ja kätkenyt heidät sinne asettamiensa pellavanvarsien alle.7. Kuninkaan lähettämät miehet ajoivat heitä takaa Jordanin tietä kahlauspaikoille saakka. Kaupungin portti suljettiin niin pian kuin heidän takaa-ajajansa olivat menneet.8. Ennen kuin vakoojat olivat laskeutuneet levolle, nainen nousi heidän luokseen katolle ja sanoi heille:9. "Minä tiedän, että Herra antaa teille tämän maan. Kauhu teitä kohtaan on vallannut meidät, niin että kaikki maan asukkaat menehtyvät pelkoon teidän edessänne. 5. Moos. 11:2510. Me olemme kuulleet, kuinka Herra kuivasi Kaislameren vedet teidän tieltänne, kun te lähditte Egyptistä, ja mitä te Jordanin tuolla puolella teitte niille kahdelle amorilaisten kuninkaalle, Siihonille ja Oogille, jotka te vihitte tuhon omiksi.11. Kun me siitä kuulimme, raukesi meidän sydämemme, eikä kenessäkään ole enää rohkeutta asettua teitä vastaan. Herra, teidän Jumalanne, on näet Jumala ylhäällä taivaassa ja alhaalla maan päällä.12. Vannokaa nyt minulle Herran kautta, että kuten minä olen osoittanut teille laupeutta, tekin osoitatte laupeutta isäni perheelle. Antakaa minulle varma merkki siitä,13. että jätätte eloon minun isäni, äitini, veljeni, sisareni ja kaikki heidän omaisensa ja pelastatte meidät kuolemasta."14. Miehet sanoivat hänelle: "Me vastaamme hengellämme teidän hengestänne, jos vain ette ilmaise tätä meidän asiaamme. Kun Herra antaa meille tämän maan, niin me osoitamme sinulle laupeutta ja uskollisuutta."15. Nainen laski heidät köydellä alas ikkunasta, sillä hänen talonsa oli rakennettu kaupungin muuriin, ja hän asui siinä.16. Hän sanoi heille: "Menkää vuoristoon, etteivät takaa-ajajat tapaisi teitä, ja olkaa siellä piilossa kolme päivää, kunnes takaa-ajajat ovat palanneet. Sitten voitte lähteä matkaanne."17. Miehet sanoivat hänelle: "Me olemme vapaat siitä valasta, jonka meille vannotit,18. jollet sinä, kun me tulemme tähän maahan, sido tätä punaista nauhaa siihen ikkunaan, josta laskit meidät alas, ja kokoa isääsi, äitiäsi, veljiäsi ja isäsi koko perhettä luoksesi taloon.19. Kuka vain menee talosi ovesta ulos, hänen verensä tulkoon hänen oman päänsä päälle, ja me olemme vastuusta vapaat. Mutta kuka tahansa on sinun kanssasi talossa, hänen verensä tulkoon meidän päämme päälle, jos kenen käsi sattuu häneen.20. Mutta jos sinä ilmaiset tämän meidän asiamme, niin me olemme vapaat valasta, jonka meillä vannotit."21. Nainen sanoi: "Olkoon, kuten te sanotte." Hän päästi heidät menemään, ja he lähtivät. Niin hän sitoi sen punaisen nauhan ikkunaan.22. Vakoojat lähtivät, menivät vuoristoon ja viipyivät siellä kolme päivää, kunnes takaa-ajajat olivat palanneet. Nämä olivat etsineet heitä kaikkialta tien varrelta, mutta eivät olleet löytäneet.23. Sitten ne kaksi vakoojaa kääntyivät paluumatkalle. He laskeutuivat alas vuoristosta, menivät virran yli, tulivat Joosuan, Nuunin pojan, luo ja kertoivat hänelle kaikki, mitä heille oli tapahtunut.24. He sanoivat Joosualle: "Herra on antanut koko maan meidän käsiimme, ja kaikki maan asukkaat menehtyvät pelkoon meidän edessämme."