1.Voi minua, sillä minun käy niin kuin hedelmänkorjuussa, kuten viinisadon jälkikorjuussa: ei ole rypälettä syödäkseni, ei himoitsemaani varhaisviikunaa. Matt. 21:192. Poissa ovat hurskaat maasta, eikä oikeamielistä ole ihmisten keskuudessa. Kaikki he väijyvät verta, pyydystävät verkolla toinen toistaan.3. Pahantekoon molemmin käsin! Sitä taidolla tekemään! Päämies vaatii, tuomari tuomitsee maksusta, ja mahtava puhuu julki mielensä himon. Sellaista he punovat.4. Paras heistä on kuin orjantappura, oikeamielisin pahempi kuin teräväokainen aita. Sinun tähystäjiesi ilmoittama päivä tulee, rangaistus sinulle. Silloin he joutuvat sekasortoon.5. Älkää uskoko ystävää, älkää luottako uskottuun. Sylissäsi lepäävältä vaimolta varo suusi ovet.6. Poika halveksii isää, tytär nousee äitiään vastaan, miniä anoppiaan vastaan. Ihmisen vihollisina on hänen oman talonsa väki. Matt. 10:35-36; Luuk. 12:53
Hurskaan toivona on Herra
7.Mutta minä panen toivoni Herraan, odotan pelastukseni Jumalaa: Jumalani kuulee minua.8. Älkää iloitko, viholliseni, minusta: jos olen langennut, niin minä nousen. Jos istun pimeässä, Herra on minun valoni.9. Minä tahdon kantaa Herran vihaa, koska olen tehnyt syntiä häntä vastaan, kunnes hän toimittaa asiani ja hankkii minulle oikeuden. Hän tuo minut valoon, minä saan nähdä hänen [armon] vanhurskautensa.10. Viholliseni näkevät sen, ja häpeä peittää ne, jotka sanovat minulle: "Missä on Herra, sinun Jumalasi?" Silmäni saavat iloita, kun vihollisiani tallataan kuin kadun lokaa.11. Tulee päivä, jolloin sinun muurisi rakennetaan. Sinä päivänä on raja oleva kaukana.12. Sinun luoksesi tullaan silloin Assurista ja Egyptin kaupungeista, kaikkialta Egyptistä Eufratvirtaan, merestä mereen, vuoresta vuoreen.13. Maa tulee autioksi asukkaittensa tähden, heidän töittensä hedelmien takia.14. Kaitse kansaasi sauvallasi, perintölaumaasi, joka asuu erillään metsässä, keskellä Karmelia. Käykööt he laitumella Baasanissa ja Gileadissa kuten muinaisaikoina.15. Kuten teidän lähtiessänne Egyptin maasta, minä annan teidän nähdä ihmeitä.16. Sen näkevät muut kansat ja saavat häpeän kaikesta mahdistaan. He panevat käden suulleen, heidän korvansa menevät tukkoon.17. He nuolevat tomua kuin käärme, kuin maan matelijat. Vavisten he tulevat varustuksistaan, lähestyvät vavisten Herraa, meidän Jumalaamme. He pelkäävät sinua.
Jumala armahtaa jälleen
18.Kuka on Jumala, niin kuin sinä olet, joka annat anteeksi pahat teot ja käyt perintösi jäännöksen rikosten ohi? Ei hän pidä vihaa iäti, sillä hänellä on halu laupeuteen.19. Hän armahtaa meitä jälleen, polkee maahan meidän pahat tekomme. Kaikki heidän syntinsä sinä heität meren syvyyteen.20. Sinä osoitat Jaakobille uskollisuutta, Aabrahamille armoa, kuten olet vannonut meidän isillemme muinaisista päivistä asti.