Evankeliumi Markuksen mukaan

4 LUKU

Vertaus kylväjästä

1. Jeesus rupesi taas opettamaan järven rannalla. Kun hänen luokseen kokoontui paljon kansaa, hän meni veneeseen. Hän istui järvellä veneessä, ja väkijoukko oli maalla järven rannalla. Matt. 13:1-23; Luuk. 8:4-15 2. Hän opetti heille vertauksilla monia asioita ja sanoi heille opetuksessaan: 3. "Kuulkaa! Muuan mies lähti kylvämään. 4. Hänen kylväessään osa jyvistä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne. 5. Osa putosi kallioperälle, jossa jyvillä ei ollut paljoa maata. Siemen nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata, 6. mutta auringon noustua oraat poudittuivat ja kuivettuivat helteessä, koska niillä ei ollut juurta. 7. Osa putosi ohdakkeiden sekaan. Nämä nousivat ja tukahuttivat oraan, eikä siitä saatu satoa. 8. Osa putosi hyvään maahan. Se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon, mikä 30, mikä 60, mikä 100 jyvää." 9. Jeesus sanoi heille: "Jolla on korvat kuulla, hän kuulkoon." 10. Kun hän sitten oli jäänyt yksin, hänen ympärillään olevat kyselivät niiden kahdentoista kanssa, mitä nämä vertaukset tarkoittivat. 11. Hän sanoi heille: "Teille on uskottu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksina, 1. Kor. 2:10; Kol. 1:26 12. että he näkisivät, mutta eivät huomaisi, ja kuulisivat, mutta eivät ymmärtäisi, eivät kääntyisi ja saisi anteeksi." Jes. 6:9-10; Jes. 29:10; Ap. t. 28:26-27 13. Jeesus sanoi heille: "Jos te ette käsitä tätä vertausta, kuinka te voitte ymmärtää muitakaan vertauksia?

Kylväjävertauksen selitys

14. Kylväjä kylvää sanan. 15. Tien oheen pudonneet ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, Saatana heti tulee ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan. 16. Kallioperälle kylvetyt kuvaavat niitä, jotka sanan kuultuaan heti ottavat sen ilolla vastaan. 17. Heillä ei kuitenkaan ole juurta, ja siksi he kestävät vain jonkin aikaa. Kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, he kohta luopuvat pois. 18. Ohdakkeiden joukkoon kylvetyt tarkoittavat niitä, jotka kuulevat sanaa, 19. mutta maailman huolet, rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät heissä valtaan ja tukahuttavat sanan, eikä se tuota satoa. Matt. 19:22; 1. Tim. 6:9; 1. Tim. 6:17 20. Hyvään maahan kylvetyt kuvaavat ihmisiä, jotka kuulevat sanaa, ottavat sen vastaan ja tuottavat satoa, kuka 30, kuka 60, kuka 100 jyvää." Luuk. 8:16-18

Sanan oikea kuuleminen

21. Jeesus sanoi heille: "Eihän lamppua oteta esiin vakan tai vuoteen alle pantavaksi? Eiköhän pantavaksi lampunjalkaan? 22. Mikään ei ole salattuna muuta varten kuin tullakseen ilmi, eikä kätkettynä muuta varten kuin tullakseen julki. 23. Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon." 24. Jeesus lisäsi: "Huomatkaa, mitä kuulette. Millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille lisätäänkin. 25. Jolla näet on, sille annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mitä hänellä on1. {Vrt. Luuk.8:18: "mitä hän luulee itsellään olevan," itsensä pettävän kuviteltu hyvä.}

Siemen ja sen kasvu

26. Jeesus sanoi: "Jumalan valtakunta on tällainen: Mies kylvää siemenen maahan. 27. Hän nukkuu ja hän nousee öin ja päivin. Siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä miten. Jes. 55:10-11 28. Itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täydet jyvät tähkään. 29. Sadon kypsyttyä hän lähettää kohta sirpin, sillä korjuun aika on tullut."

Sinapinsiemen

30. Jeesus sanoi vielä: "Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, millä vertauksella sitä kuvaisimme? 31. Se on kuin sinapinsiemen, joka maahan kylvettäessä on pienin kaikista [viljelyskasvien] siemenistä maan päällä. 32. Kun se on kylvetty, se nousee ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista tehden suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat oleilla sen varjossa2." Matt. 13:31-32; Luuk. 13:18-19{KR: tehdä pesänsä sen varjoon. Jeesus tarkoitti nähtävästi niillä seuduilla yleistä Salvadore persicaa, joka on sinappina käytetyistä kasveista pienisiemenisin. Pienet linnut voivat oleilla tämän kasvin varjossa ja istua sen oksilla. Kataskeenoun merkitsee perustavasti oleilemista, majailemista.} 33. Monilla tämäntapaisilla vertauksilla Jeesus julisti heille sanaa sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan. 34. Ilman vertausta hän ei puhunut heille. Opetuslapsilleen hän selitti kaiken, kun he olivat keskenään. Matt. 8:23-27; Luuk. 8:22-25

Jeesus tyynnyttää myrskyn

35. Samana päivänä illan tultua Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Lähtekäämme järven toiselle puolelle." 36. Opetuslapset lähettivät kansan pois ja ottivat Jeesuksen mukaansa veneessä, jossa hän jo istui. Muitakin veneitä lähti hänen mukaansa. 37. Silloin nousi kova myrskytuuli, ja aallot syöksyivät veneeseen, niin että se oli jo täyttymäisillään3. {KR: jo täyttyi. Kreik. gemidzesthai, prees. med., merkitsee: "oli täyttymäisillään." Samoin j.38: apollymetha: "olemme hukkumaisillamme".} 38. Jeesus nukkui sen perässä päänaluseen nojaten. He herättivät hänet ja sanoivat: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me olemme hukkumaisillamme?" 39. Herättyään Jeesus nousi, nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa." Tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. Ps. 107:23-32 40. Jeesus sanoi heille: "Miksi noin pelkäätte? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?" 41. Suuri pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisilleen: "Kuka tämä onkaan, kun sekä tuuli että järvi tottelevat häntä?"



Kirjaudu
Rekisteröidy