Evankeliumi Markuksen mukaan

6 LUKU

Jeesus Nasaretissa

1. Jeesus lähti sieltä ja meni kotikaupunkiinsa, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä. Matt. 13:53-58; Luuk. 4:16-30 2. Sapatin tultua hän ryhtyi opettamaan synagogassa. Häntä kuullessaan monet hämmästyivät ja sanoivat: "Mistä tällä on kaikki tämä, ja mikä on se viisaus, joka on hänelle annettu? Mitä ovat nuo voimateot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta?" 3. Eikö tämä ole se rakennusmies, Marian poika, Jaakobin, Jooseen, Juudaan ja Simonin veli? Ovathan hänen sisarensakin meidän keskuudessamme?" He loukkaantuivat häneen. 4. Jeesus sanoi heille: "Profeetta ei ole vähäksytty missään muualla kuin kotikaupungissaan, sukulaistensa kesken ja kodissaan." 5. Hän ei voinut siellä tehdä muuta voimatekoa kuin että paransi joitakin sairaita panemalla kätensä heidän päälleen. 6. Jeesus oudoksui heidän epäuskoaan. Hän kulki ympäriinsä kylästä kylään ja opetti. Matt. 10:1; Matt. 10:9; Luuk. 9:1-6

Opetuslasten lähettäminen

7. Jeesus kutsui luokseen ne kaksitoista ja alkoi lähettää heitä kaksittain, antaen heille vallan ajaa ihmisistä saastaisia henkiä. 8. Hän kielsi heitä ottamasta matkalle muuta kuin sauvan: ei leipää, ei laukkua, eikä rahaa vyöhönsä. 9. Sandaalit he saivat ottaa, mutta eivät kahta paitaa ylleen. 10. Hän sanoi heille: "Mihin taloon menettekin, jääkää siihen, kunnes lähdette pois siltä paikkakunnalta. 11. Jos teitä ei jossakin paikassa oteta vastaan eikä kuunnella, lähtekää sieltä pois ja pudistakaa tomu jaloistanne todistukseksi heille." 12. Niin opetuslapset lähtivät matkaan ja saarnasivat ihmisille, että heidän oli nöyrryttävä parannukseen1. Matt. 4:17; Mark. 1:15; Ap. t. 2:38; Ap. t. 3:19{Katuen tunnustettava syntinsä, ottaen vastaan Jumalan lupaaman armon.} 13. He karkottivat monta riivaajaa sekä voitelivat monia sairaita öljyllä ja niin paransivat heidät. Matt. 14:1-12; Luuk. 9:7-9

Herodes ja Johannes Kastaja

14. Kuningas Herodes2 kuuli Jeesuksesta, sillä hänen nimensä oli tullut tunnetuksi. Ihmiset sanoivat: "Johannes Kastaja on noussut kuolleista, ja siksi nämä voimat vaikuttavat hänessä." {Herodes Antipas oli 4 eKr.-39 jKr. Galilean ja Perean neljännesruhtinaana, mutta kansa sanoi häntä kuninkaaksi.} 15. Toiset sanoivat: "Hän on Elija." Toiset taas: "Hän on profeetta, sellainen kuin profeetat ovat olleet." 16. Kuullessaan Jeesuksesta Herodes sanoi: "Johannes, jonka minä mestautin, on noussut kuolleista." 17. Herodes oli pidättänyt Johanneksen, pannut hänet kahleisiin ja teljennyt vankilaan. Hän oli tehnyt tämän veljensä Filippuksen vaimon Herodiaan tähden. Herodes oli nainut Herodiaan, 18. mutta Johannes oli sanonut hänelle: "Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa." 3. Moos. 18:16; 3. Moos. 20:21 19. Herodias vihasi Johannesta ja olisi halunnut tappaa hänet, mutta ei voinut. 20. Herodes tiesi, että Johannes oli vanhurskas ja pyhä mies, ja hän siksi pelkäsi ja suojeli häntä. Kun hän kuunteli Johannesta,monet asiat jäivät vaivaamaan häntä. Hän kuunteli Johannesta mielellään. 21. Herodiaalle tuli sopiva tilaisuus, kun Herodeksella oli syntymäpäivänään juhlapidot ylimyksilleen, sotapäälliköille ja Galilean johtomiehille. 22. Herodiaan tytär tuli sisälle ja tanssi. Se miellytti Herodesta ja hänen pöytävieraitaan. Kuningas sanoi tytölle: "Pyydä minulta mitä tahdot, niin minä annan sinulle." 23. Hän vannoi tytölle: "Mitä vain minulta anot, sen minä annan sinulle, vaikkapa puolet valtakuntaani." 24. Tyttö meni ja kysyi äidiltään: "Mitä minä anon?" Tämä vastasi: "Johannes Kastajan päätä." 25. Tyttö meni kiiruusti sisälle kuninkaan luo ja sanoi: "Minä tahdon, että nyt heti annat minulle vadilla Johannes Kastajan pään." 26. Kuningas tuli pahoille mielin, mutta valansa ja pöytävierasten vuoksi hän ei tahtonut vastata kieltävästi. 27. Hän lähetti heti pyövelin ja käski tuomaan Johanneksen pään. 28. Tämä meni vankilaan ja löi häneltä pään poikki, toi sen vadilla, antoi sen tytölle, ja tyttö antoi sen äidilleen. 29. Kun Johanneksen opetuslapset kuulivat siitä, he tulivat hakemaan hänen ruumiinsa ja veivät sen hautaan.

Jeesus ruokkii 5000 miestä

30. Apostolit kokoontuivat Jeesuksen luo ja kertoivat hänelle, mitä kaikkea he olivat tehneet ja opettaneet. 31. Hän sanoi heille: "Tulkaa yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän." Tulijoita ja menijöitä oli näet paljon, eikä heillä ollut aikaa syödäkään. Matt. 14:13-21; Luuk. 9:10-17; Joh. 6:1-13 32. He lähtivät veneellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen. 33. Jotkut kuitenkin näkivät heidän lähtevän, ja niin monet saivat siitä tiedon. He riensivät sinne jalkaisin kaikista kaupungeista ja saapuivat sinne ennen heitä. 34. Astuessaan maihin Jeesus näki paljon kansaa. Hänen tuli heitä sääli, sillä he olivat kuin lampaat, joilla ei ole paimenta. Hän rupesi opettamaan heille monia asioita. Hes. 34:2; Hes. 34:5 35. Päivän ollessa jo iltapuolessa hänen opetuslapsensa menivät hänen luokseen ja sanoivat: "Tämä paikka on autio, ja aika on jo myöhäinen. 36. Laske heidät luotasi, että he menisivät lähiseudun maataloihin ja kyliin ostamaan itselleen syötävää." 37. Jeesus sanoi heille: "Antakaa te heille syödä." He vastasivat: "Pitäisikö meidän mennä ostamaan leipiä 200 denarilla antaaksemme heille syödä?" 38. Jeesus kysyi: "Montako leipää teillä on? Menkää katsomaan." Otettuaan asiasta selvän he sanoivat: "Viisi, ja kaksi kalaa." 39. Jeesus käski heitä järjestämään kansan ruokakunnittain vihantaan ruohikkoon. 40. Ihmiset asettuivat ryhmiin, toisiin 100, toisiin 50. 41. Jeesus otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen, siunasi ja mursi leivät ja antoi palat opetuslapsilleen kansan eteen pantaviksi. Samoin hän jakoi ne kaksi kalaa kaikkien kesken. Mark. 8:19 42. Kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. 43. Sitten he keräsivät palaset, 12 täyttä korillista, ja tähteet kaloista. 44. Leipiä syömässä oli ollut 5000 miestä. Matt. 14:22-36; Joh. 6:15-21

Jeesus kävelee veden päällä

45. Kohta sen jälkeen Jeesus käski opetuslapsiaan nousemaan veneeseen ja menemään edellä vastarannalle Beetsaidaan sillä aikaa kun hän lähettäisi kansan pois. 46. Sanottuaan väelle hyvästit Jeesus meni vuorelle rukoilemaan. 47. Illan tultua vene oli keskellä järveä, ja Jeesus oli yksin maissa. 48. Nähdessään, miten hänen opetuslapsillaan oli raskasta soutaa vastatuuleen, Jeesus lähestyi heitä neljännen yövartion vaiheilla kävellen järven päällä. Hän aikoi kulkea heidän ohitseen. 49. Nähdessään hänen kävelevän järven päällä opetuslapset luulivat häntä aaveeksi ja rupesivat huutamaan. 50. He kaikki näkivät hänet ja säikähtivät. Samassa Jeesus puhui heille: "Olkaa turvallisella mielellä, minä olen3. Älkää pelätkö ." {Kreik. egoo eimi.} 51. Hän astui veneeseen heidän luokseen, ja tuuli asettui. He olivat hämmästyksestä suunniltaan. 52. Noista leivistäkään he eivät olleet päässeet ymmärrykseen, vaan heidän sydämensä oli turtunut. 53. Järven yli toiselle rannalle päästyään he tulivat Gennesaretiin ja laskivat maihin.

Sairaat parantuvat

54. Heidän noustuaan veneestä ne, jotka tunsivat hänet, 55. riensivät viemään sanaa koko sille seudulle. Sairaita ruvettiin kantamaan vuoteilla sinne, missä Jeesuksen kuultiin olevan. 56. Minne hän vain meni kyliin, kaupunkeihin tai maataloihin, sairaita asetettiin aukioille, ja häneltä pyydettiin lupaa edes koskettaa hänen viittansa tupsua. Kaikki, jotka koskettivat häntä, tulivat terveiksi. Matt. 9:20; Mark. 5:27; Luuk. 6:19



Kirjaudu
Rekisteröidy